Haaste

Oakleyf haastoi minut kertomaan minne haluaisin matkustaa. Mietin tuota tovin ja ensimmäinen reaktioni oli, että en minnekään. En ole mitenkään valtavan innostunut matkustamisesta. Pitkänä miehenä ahtaassa tilassa istuminen tuntuu hyvin vastenmieliseltä ja henkilökohtainen tilani on hyvin suuri. Matkoilla on aina joku iholla kiinni minkä koen hyvin kiusalliseksi.

Niinpä ensimmäinen matkakohteeni on oma rakas maapaikkamme. Siellä on tilaa hengittää, hiljaisuutta korville ja puhdasta ilmaa keuhkojen hengittää. Vieraita vain kun me haluamme.

Jäin kuitenkin miettimään matkustamista. On muutama paikka joissa haluaisin käydä sittenkin - joskus - kun muuta stressiä ei ole liiaksi. Haluaisin käydä New Englandissa, Yhdysvalloissa. Alueen historia, maantiede, kulttuuri ja ilmasto tuntuvat hyvin kiinnostavalta (päinvastoin kuin suuri osa muusta Yhdysvaltojen kulttuurista, varsinkin etelämpänä).

Toinen paikka olisi Kanada - ei ninkään väliä missä siellä. Kanadassa minulla on sukulaisia, mutta ehkä enemmänkin haluaisin ihailla Kanadan luontoa ja erämaata.

Neljäs paikka jossa viihdyn aina on Lontoo. Se on minun kaupunkikohteeni. Kaikista vierailemistani kaupungeista se on Los Angelesin ohella sellainen, jossa olen ollut heti kotonani. Mutta Lontoossa on valtavasti elämää, jonka voi kokea jalan päin vastoin kuin Los Angelesissa. Yhdysvaltojen suurkaupunkien ongelma on kunnon mielenkiintoisen keskustan puuttuminen.

Viides paikka olkoon joku yllättävä pieni seikkailukohde rakkaani kanssa. Paikalla ei ole väliä - kyse on enemmän mielentilasta. Seikkailuksikin ne ovat kovin vähätapahtumaisia, mutta intensiivisiä meille. Ne ovat parhaita matkoja.