Never Say Never

Thompson & Morgan ja Impectan siemenkirjeet saapuivat tänään. Oh joy!

Makuni on kehittynyt parin kuukauden aikana, ja erityisesti nämä siemenet, jotka nyt tilasin, vastaavat todella sitä, mitä haluan puutarhaamme. Tai ehkä tämä on vain hiipivää hulluutta, mutta kun hypistelin tuota pussikasaa käsissäni, tunsin äärettömän syvää tyydytystä.

Huisku-unikkoa! Sinivaleunikkoa! Isovaleunikkoa! Villipäärynää! Rudbeckia 'Green Wizard'! Kiinanruusukvitteniä! Naton Grönlannin arktisiin oloihin kehittämää tomaattilajiketta!

Vain muutamia mainitakseni. ;)

Vatkasin kylvömullasta, perkoliitista ja vermikuliitista seoksen ja kylvin sitten siemeniä urakalla multaan. Kylmäkäsittelyä vaativat menivät kosteiden paperipyyhkeiden sisällä jääkaappiin. Tätä tehdessäni mietin, että nyt saa siemenet tältä keväältä riittää. Vielä on tulossa kuitenkin ainakin yksi siemenvaihtokirje, mutta jos se olisi siinä. Ei minulta ainakaan siemenet eivätkä lajit lopu. Hmmmm.

Alan uskoa siihen, että siemenissä on sisäinen kello. Jotkut siemenet vaativat kylmäkäsittelyn itämisen eston murtamiseksi, mutta suuri osa tuntuu itävän vasta kun aika on oikea. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että jo aiemmin epäonnistuneiksi luultujen kylvöjen uusiokäytetty multa alkaa nyt työntää vaikka mitä mielenkiintoista... mutta nyt tietenkään minulla ei ole hajuakaan mitä.

Mutta ei se mitään. Kaikki saavat oman purkin ja kesällä vien ne lastentarhaan, jonka aion itse rakentaa! Puolisoni on yllättynyt kun kuulee että aion tarttua vasaraan ja nauloihin... "Lastentarhassa" kasvit saavat kasvaa rauhassa ja liialta tuulelta ja paisteelta suojassa, ja siellä sitten saa paljastua mitä kaunista mistäkin taimesta lopulta tulee.

Se on oikeastaan tosi jännittävää.