Kesän alussa kaikki on niin haurasta. Päivän lämpö, illan valo, kevätkukkijoiden kiire kukkaan ja kukasta pois. Värit ovat hentoja, kirkkaita, mutta niin kauniita.
Valo on herkkä. Sitä on kaikkialla. Puiden lehdet eivät vielä pehmennä valoa, joten se valaisee kohteet joka puolelta. Hyväilee kukkien terälehtiä hellästi.
Ruma voi olla kaunista, kaunis rumaa, ja kauneuden rumuus kaunista. Kaikki on hyvin aitoa ja paljaana esillä.
Valon voi tuntea ihollaan, kun ensimmäistä kertaa kävelee t-paidassa ulkona, omalla pihallaan. Puutarhurin sielu on paljas, hauras pitkän talven jäljiltä. Lämmittelee siinä auringossa.
skip to main |
skip to sidebar
- HTHB
- Hiukkasen puutarhahömpähtänyt kaupunkilainen...
Mun pelargonit
Archive
Puutarha blogeissa
Muut seuraamani blogit