Näiden lisäksi istutin myös neljä jasmiketta, joista kahdesta kauriit söivät ensimmäisenä yönä lehdet. -- Kummallista, niiden suojaaminen oli mielessäni ensimmäisenä asiana seuraavana aamuna mutta niin vain myöhästyin ja istutuskuopan pinnalla oli varsin paljastavat sorkan jäljet. Varsinaiset syömingit siellä oli pidetty mutta onneksi vain lehdet olivat maistuneet, varret ja silmut olivat ehjät.
Ilmat suosivat. Sain leikattua nurmikotkin saman viikonlopun aikana, mutta sunnuntaina olin jo niin poikki kaiken tuon jälkeen että lähdimme suosiolla ennen lounasta ajelemaan kaupunkiin. Lauantai oli upea päivä. Aurinko paistoi, lämpötila varjossa +15 astetta ja ilma täynnä kaiken maailman pörriäisiä. Mutta niin vain ilmanala vaihtui ja sunnuntaina oli taas kylmä syysvire tuulessa. Kesästä syksyyn kahdentoista tunnin sisällä.
Päivän lyhenemisen alkaa jo huomata. Maalla kun ei hajavaloa tunneta, yöllä liikkuminen ilman valoja on mahdotonta. Siksi ihmettelen, miten ne kauriit mitään sieltä pimeydestä löytävät... haistavatko ne tuoreen kasvin? "Hmmm... kaupunkikolli on tuonut meille taas evästä! Nam nam!". Kelmit. Splish-splash kurjenpolven lehdetkin söitte, ette sentään niitä kolmea muuta lajiketta.
Nyt syksyn kuulauden tuntee ihollaan. Tuulessa on purevuutta. Ja kasvit jotka kukkivat tähän aikaan ovat jotenkin viileän näköisiä. Tässä eräältä tutulta puutarhurilta saatu ukonhattu ja taimimyymälän alesta kitupisteestä pelastettu ritarinkannus:
Pelargonit kyllä kukkivat edelleen kuin keskikesällä:
Maurinkiiltomalva oli hyvä hankinta. Kasvi kasvoi siemenestä kukintaan yhden kesän aikana ja huolimatta luteiden massahyökkäyksestä on kukkinut puoli kesää ja edelleen jatkaa. Itse asiassa kukinta vain runsastuu:
Tulppaanit odottavat edelleen istuttamista. Kiire niillä ei ole.
Puutarhurin ajatus alkaa suunnata jo syksyn ja talven puuhiin.
