Kylmiä käsittelyjä

En tiedä kuinka kiinnostavia "tekniset" kuvaukset puutarhanhoidosta ovat, mutta sen tiedän, että kun saimme torpan kaupat tehtyä, aloin etsiä eri web-sivuilta käytännön tietoa ja kokemuksia eri työvaiheista, ja tuntui että en pysty löytämään tarpeeksi täsmällistä tietoa siitä, miten asioita oli tehty -- löysin kyllä monenlaisia ihmettelyjä ja ihasteluja.

Jos nyt jätetään sivuun se tietty oma maanisuuteni siinä vaiheessa, olin kyllä mielestäni tehnyt siten olennaisen havainnon, että hyviä kuvauksia puutarhatöistä on vaikea löytää. Aika usea kirjoittaja taitaa pitää niitä liian epäkiinnostavina tai sellaisina jotka on kuvattu puutarhakirjoissa (sielläkin on yllättävän vähän kovaa faktaa, enemmän "yleisimpiä" neuvoja ja paljon fiilistelyä), ja keskittyy omien fiilisten ja pähkäilyjen kuvaamiseen. Tai sitten on vaan niin innoissaan, että kunnon muistiinpanojen tekeminen ja systemaattinen eteneminen tahtovat tekemisen huumassa unohtua. Minkä ymmärrän kyllä hyvin itsekin nyt, kun katson mullasta nousevia taimia, joiden nimilappu loistaa tyhjyyttään. -- Kun se taimi kuukauden odottelun jälkeen viimein nousee mullasta, on helpompi keskittyä kuvaamaan miltä silloin tuntuu ...

...Mikä sekin on usein varsin viihdyttävää luettavaa.

Mutta se minkä tasoista tietoa hain, löytyi lähinnä joiltain erityisalueilta, kuten Kristian Theqvistin Rhodopuutarha saariston metsässä -sivuilta tai Fataliin Chili Growing Guide -sivuilta. Molemmat loistavia seikkaperäisyydessään ja samasta alasta kiinnostuneelle todella arvokkaita tietopankkeja.

Myönnetään, olen itse kyllä varsinainen fiilistelijä. Olen yrittänyt jaksaa tehdä muistiinpanoja mutta joku ihme vimma iskee siemeniä istutellessa... pysähtyminen kynän kanssa ei tunnu siihen vaiheeseen sopivan. Jälkeenpäin yritän sitten paikkailla tietoja hienoon kalannahkaiseen puutarhapäiväkirjaani (ei tämä ole satsauksista kiinni....). Mutta ehkä voin ainakin kertoa mitä olen tehnyt, ja myöhemmin kertoa mikä on toiminut, ja mikä ei ole toiminut. Ehkä näistä on sitten apua sille jollekin toiselle jota puutarhakärpänen on purrut liian lujaa....

Siis...

Kävimme tänään mökillä jossa olen pitänyt tupaa pienellä lämmöllä; siellä oli +6 astetta lämmintä. Ajatukseni oli kokeilla miten kylmäkäsittely onnistuisi noissa olosuhteissa. Kylvin siemenet valmiiksi kannellisiin kennostoihin ja asetin kennostot tuvan viileimpään nurkkaan lattialle (+4-5C). Lajeina oli erilaisia ohdakkeita, akileijoja, esikkoja ja arovuokkoja. Laskeskelin, että kun lämpötila alkaa nousta tuossa maaliskuun loppupuolella, sopiva aika kylmäkäsittelyä tulee täyteen ja kasvit saavat kasvaa suoraan mökillä missä on viileämpää erityisesti öisin. Akileijathan eivät välttämättä tätä tarvitsisi mutta kaupunkiasunnon tiloja täytyy alkaa varata tomaateille ja muutamalle muulle säännöllisempää kastelua kaipaavalle.

Toinen erä siemeniä, lähinnä erilaisia kärhöjä on jääkaapissa. Osan niistä, pagodinkärhöt sain itämään hyvin kuukauden kylmäkäsittelyn jälkeen (siemenet mullassa). Kahden viikon lämpimän kauden jälkeen siemenet ponnahtivat yhdessä tuumin ylös. Loput kärhöt ovat rasiassa kosteiden paperisten pyyhkeiden välissä, missä on helppo tarkistaa siementen kunto.

Viimeinen erä oli alppipiikkiputken kylvös pakastimessa multineen, niin kuin kylvöohjeissa kehotettiin. Siirsin kylvöksen nyt ikkunanlaudalle, saa nähdä nouseeko sieltä mitään...

Siinäs näitte, ei kovin "journalistista", mutta kylmäkäsittelyjen kanssa kärvstelevälle ehkä jopa vähän arvokasta? :D