Maalla oli +1.5 astetta, lumet sulaneet mutta pienen vesitihkun muuttuminen rännäksi voi lupailla pakastuvaa. Ilma oli raikas. Aika kova tuuli, mutta loistava työntekoilma. Jatkoimme puunhakkuun siivoilua. Metsuri oli vienyt jo suurimman osan rungoista ja aloitin siivoamista paraatipaikoilta lipputangon vierestä. Sainkin parin tunnin työllä muutaman kymmenen neliötä paksummat oksat siivottua ja pinottua, oksat toiseen kasaan ja maan haravoitua risuista. Posket tulivat punaisiksi ja mieli hyväksi - rentouttavampaa ja monipuolisempaa liikuntaa on vaikea kuvitella.
Uudet hiirenloukut ovat menestys. Vintin kolmesta loukusta kaikissa oli saalis. Ensimmäisessä oli hiiri - puoliksi syöty - ja kahdessa muussa lihava koskematon pallokorva. Tästä vedin johtopäätöksen, että tuota ensimmäistä hiiriparkaa pureskelleet olivat saaneet ansionsa mukaan, mutta puolisoni vakuutti, että hiiriä kyllä riittää... niin tai näin, se on kolme hiirtä vähemmän vintillä!
Katselin ulkona, miten istutukset voivat. Viimeksi käydessämme maalla suojasin perennapenkkejä havuilla ja nyt suojasäällä kurkistelin alle tarkistaakseni tilanteen. Viime kesänä kasvatetuissa salkoruusun ruusukkeissa oli kaikissa pari vihreää lehteä. Parissa muussa penkissä pari sipulikasvia työnsi vartta esiin. Peittelin niitä mullalla ja lehdillä. Kurkistin myös kasvihuoneessa talvehtivien mehitähtien vointia ja ne näyttivän oikein hyvältä - pelkäsin niiden kärsineen liiasta kosteudesta mikä alunperin oli syy siirtää ne kasvihuoneeseen, mutta ainakin toistaiseksi tilanne näytti oikein hyvältä. Laventeli on edelleen hengissä! :O
Viime kesänä aloitetun kivikkopuutarhan yläreunasta on nyt koivut kaadettu pois. Mullan kaivuu siis jatkuu ensikin kesänä. Omissa haaveissani on kyllä sellaisen pienen sepelillä salaojitetun rinteen rakentaminen. Siihen olisi hienoa saada levisioita. Valkoisen ja magentan levisian siemenet on jo hankittu.
Päivän varsinainen hyvä työ oli puiden kaadossa maahan tippuneen linnunpöntön puhdistus ja uudelleen kiinnitys. Joku lintu oli kyllä jo metsurin maahan pystyyn nostaman pöntön talvipesäkseen varannut sllä sellainen sirkutus alkoi kuulua kun siirsin pöntön puuhun. Hyvitykseksi järkyttyneelle tintille täytimme talipalloautomaatin täyteen uutta ravitsevaa talia.
Kun ajoimme kotiin auringon laskiessa selkämme takana, aurinko värjäsi pilvien reunoja ja puiden latvoja oranssillaan. Tuntui jotenkin ylelliseltä ajaa kohti kaupunkia hyvin mielin, hyötyliikkuneena ja onnellisena rauhasta ja puhtaudesta jota olimme nauttineet torpalla. Joinakin päivinä elämä vain tuntuu niin hyvältä.
