Näin miehenä kun harrastaa puutarhanhoitoa, tulee joskus miettineeksi, onkohan tämä nyt oikein "miehekäs" harrastus. Yleensä en kyllä suuremmin asiaa murehdi, mutta törmäsin tähän hauskaan kirjoitukseen eräässä ruotsalaisessa puutarhablogissa, Rhododendron och Magnolia - manligt eller kvinnligt? Kirjoittaja luettelee stereotypioita joiden mukaan puutarhan kasvivalikoimasta voi päätellä, onko puutarhan pitäjä nainen vai mies. Miehet istuttavat puita ja pensaita, naiset pastellinsävyissä kukkivia kasveja. Ja että miehet kasvattavat naisia useammin rhododendromeita ja magnolioita. Kirjoittaja jatkaa toteamalla, että naiset nykypäivinä eivät enää toteuta tällaisia stereotypioita ja että itse asiassa rhodot ja magnoliat kuuluvat hänen mielikasveihinsa.
On sinänsä mielenkiintoista, että perinteisesti puutarhanhoitoa on pidetty naisten harrastuksena (jos lukee puutarhalehtiä tai katsoo television puutarhaohjelmia, on helppo havaita niiden tukevan tätä käsitystä), mutta esim Englannissa puutarhanhoito on hyvinkin yleinen miesten harrastus. Suomessakin puutarhanhoito on alkanut yleistyä miesten keskuudessa - siitä on hyvä esimerkki kasvava chili-harrastus. Mikäs sen miehekkäämpää kuin kasvattaa infernaalisen tulisia chilipalkoja. Myös puuvartisia ovat miehet kasvatelleet jo pitemmän aikaa.
Mutta ajat muuttuvat. Kävimme syksyllä erään puutarhaliikkeen alea katselemassa ja näin siellä pariskunnan pienessä kinassa - "sinähän lupasit että olemme täällä vain puoli tuntia!" vaimo huusi miehelle joka lasittunut ilme kasvoillaan tutki ties kuinka monetta kasvilavaa.