Sähköpuutarha

I have moved...

2009-11-17T21:41:00.001+02:00

DSC01998
Originally uploaded by hthb.fi

Unfortunately it seems I don't have the time to keep this blog up-to-date. You can catch me up in myfolia.com: http://myfolia.com/gardener/HTHB/journal

Finnish speakers can also sign up in klorofylli.com and follow my diary there.

Kesä lähenee loppuaan

2009-09-06T18:58:00.001+02:00

DSC03694
Originally uploaded by hthb.fi

Kun daaliat ja tsinniat kukkivat todenteolla, tietää, että kesä on loppumassa. Päivät ovat olleet kauniita, mutta pian on aika siirtyä sisäpuutarhorointiin. Mutta vielä nautitaan kukista ja lämmöstä.

myfolia.com

2009-08-22T06:44:00.001+02:00

Aquilegia akileija 'M.I. Huish'
Originally uploaded by hthb.fi

Olen tässä täytellyt profiilia myfolia.com palveluun. Kansainvälinen puutarhasivusto; runsaasti mielenkiintoisia ominaisuuksia.

http://myfolia.com/

Ihanaa loppukesää!

2009-08-16T14:59:00.001+02:00

Punahattu, Amiraaliperhonen
Originally uploaded by hthb.fi

Nauttikaa - vielä riittää lämpöä ja aurinkoa.

Kesä on kauneimmillaan

2009-07-10T10:14:00.001+02:00

KAUNOANGERVO Filipendula vulgaris 'Plena'
Originally uploaded by hthb.fi

Nauttikaa! :)

Mitä kysyisit itseltäsi?

2009-06-16T22:11:00.002+02:00

Valeunikko Lingholm Meconopsis
Originally uploaded by hthb.fi

Mistä puutarhaharrastuksesi alkoi?
- Olen aina ollut kiinnostunut kasveista. Muistan kuinka jo ala-aste ikäisenä rakensin kaktusterraarion vanhasta akvaariosta. Tähän liittyy ala-asteen luontokerho, jota veti perhosia keräävä ja lintubongausta harrastava opettajamme. Mutta kun muistelen lapsuuttani, minulla on paljon erilaisia luontoon ja kasveihin liittyviä muistoja. Muistan jopa joitakin puita lapsuuteni lähimetsästä, joka silloin vaikutti valtavalta erämaalta.

Mikä kasveissa viehättää:
- On helpompi vastata mikä kasveissa ei viehätä - ei mikään! Minusta kasvit ovat kiinnostavia, kiehtovia, kauniita ja tärkeitä. Se, että ei olisi kasveista kiinnostunut on minusta jonkin hyvin tärkeän perustarpeen kieltämistä. Suomalaiset tuntuvat Euroopan kansoista olevan vielä lähimpänä luontoa, mikä minusta on hieno asia. Kasvit - niiden muodot ja ominaisuudet - on kirjoitettu geeneihimme eikä muutama tuhat vuotta ihmiskulttuuria ole sitä pystynyt poistamaan. Muistelen nähneeni tutkimuksen, jossa todettiin ihmisen mielen rauhoittuvan ja verenpaineen laskevan kun hänelle näytettiin kasvien muotoja. Kun minä työskentelen kasvien kanssa, koen suurta onnea ja harmoniaa kaiken elävän kanssa. Se kuulostaa varmasti tosi kliseiseltä, mutta se on minun tapani purkaa työelämän ja arjen stressiä.

Miksi asut kuitenkin kaupungissa?
- Se on mielenkiintoista. Ehkä koen, että myös kaupunki tarjoaa jotain, mitä en luonnosta saa. Tärkeimpänä tietenkin toisten ihmisten seura. Pidän myös kaunpunkikulttuurista kaikkine parhaine piirteineen. Liika oleskelu luonnon keskellä päättyy yleensä tarpeeseen palata kaupunkiin.

Mitä teet maalla?
- Yksi merkittävä aktiviteetti on haahuilu. Tutkimusmatkailen omalla pihallani... tutkin kasveja ja otan kuvia. Haltioidun. Pysähdyn. Rauhoitun. -- Mutta sille on vain oma aikansa. Olen kuullut ystävien sanovan minusta, että en lepää maalla hetkeäkään. Se on todennäköisesti totta -- kannan aina jotain multasäkkiä tai taimipurkkia jonnekin. Aikaa on kasvukaudella liian vähän!

Onko suhtautumisesi puutarhanhoitoon muuttunut vuosien varrella?
- On hyvin erikoisella tavalla! Olen perinteisesti vihannut kitkemistä, mutta nykyisin nautin siitä! Ja se kaikki on asenteessa... suhtaudun puutarhanhoitoon nöyremmin, pitkäjänteisemmin ja ymmärrän mikä paljon kitkemisen kaltaisesta panostuksesta tulee. Se kannattaa, eikä se edes ole niin tylsää, kunhan vain rentoutuu ja varaa siihen sen tarvitseman ajan...

Mitä tarkoitat nöyryydellä?
- Sitä, että puutarhanhoidossa ei ole puutarhurista kyse. Jos lähtee siltä pohjalta liikkeelle, kuin joku tähtikokki, hommasta tulee nopeasti suorittamista ja pakonomaista! Puutarhassa on kyse puutarhan olosuhteista, kasveista ja aivan hiukkasen itse puutarhurista. Puutarhuri voi toivoa saavansa kaiken juuri toivomaansa järjestykseen, mutta paras oppitunti jonka puutarha tarjoaa on oman rajallisuutensa kohtaaminen. Kaikkea ei voi yksinkertaisesti hallita. Siinä kohtaa omat rajansa hyvin nopeasti ja nöyrtyy.

Mutta entä puutarhan rakentaminen koneilla, myrkyillä ja paljolla rahalla?
- Kyllähän se onnistuu, mutta panostus suhteessa tulokseen on kysymysmerkki... Se voi onnistua, jos asialla on ammattilainen, mutta jätäpä puutarha yksikseen pariksi vuodeksi ja katso sitten, mitä on siitä on jäljellä. Minusta puutarha on hyvä rakentaa omilla voimillaan -- silloin myös sen ylläpito pysyy hallittavana. Mutta tämä on minun filosofiani. Tällä periaatteella minä pysyn sovussa oman puutarhani kanssa.

Kiitos haastattelusta!
- Ole hyvä!

Alkukesän kukka

2009-06-14T22:23:00.001+02:00

Ojakellukka Geum Rivale
Originally uploaded by hthb.fi

Ojakellukan herkkä kukka kuvastaa alkukesän luonnetta. Lämpö vaihtuu helposti viileään, koleaan ja sateiseen. Luonto kuitenkin nauttii, vaikka ihminen kaipaa aurinkoa.

Viileä, kostea alkukesä on puutarhurin ystävä. Uudet istutukset juurtuvat hyvin ja kuin huomaamatta kaikki pienet taimet kasvattavat paljon lehtiä ja syvät juuret, joiden avulla selvitään heinäkuun helteistä.

Kevään sipulikasvien ja kesän kukkijoiden välissä on tauko, jota monet luonnonkasvit täyttävät kukillaan - ne tuovat kaikille kauneutta ilman vaivaa.

Lomaa odotellessa

2009-06-07T21:48:00.001+02:00

Meconopsis 'Lingholm'
Originally uploaded by hthb.fi

Kesä etenee viileydestä huolimatta. Kasveilla runsas valo ja kosteus, ja pieni viileys taitaa vain tehdä hyvää. Kaikki ainakin näyttää todella hyvältä, ja kaikki tuntuu olevan aikataulussa.

Unikot, valeunikot ja akileijat aloittelevat seuraavaksi kukinnan. Kuvassa maaginen Lingholm-valeunikko.

Kaksi viikkoa lomaan.

Alkukesän hauraus

2009-05-28T21:51:00.002+02:00

Iris bucharica
Originally uploaded by hthb.fi

Kesän alussa kaikki on niin haurasta. Päivän lämpö, illan valo, kevätkukkijoiden kiire kukkaan ja kukasta pois. Värit ovat hentoja, kirkkaita, mutta niin kauniita.

Valo on herkkä. Sitä on kaikkialla. Puiden lehdet eivät vielä pehmennä valoa, joten se valaisee kohteet joka puolelta. Hyväilee kukkien terälehtiä hellästi.

Ruma voi olla kaunista, kaunis rumaa, ja kauneuden rumuus kaunista. Kaikki on hyvin aitoa ja paljaana esillä.

Valon voi tuntea ihollaan, kun ensimmäistä kertaa kävelee t-paidassa ulkona, omalla pihallaan. Puutarhurin sielu on paljas, hauras pitkän talven jäljiltä. Lämmittelee siinä auringossa.

Mullan tuoksu

2009-05-19T18:47:00.002+02:00

DSC01324
Originally uploaded by hthb.fi

Olen hankkinut henkselit. Oikeat pappamallit ja nyt housut pysyvät jalassa.

Kaksi vuotta sinnittelin, kärsin kumarrellessa paljastuvasta ristiselästä ja kiskoin multaisin hanskoin housuja ylös.

Jonkinlainen prosessi käytiin läpi. Tietynlainen nöyrtyminen oman puutarhan edessä. Minä rakennan tässä paratiisiani jonkin itseäni suuremman luvalla, pakerran pientä nurkkaa siistiksi valtavalla pallolla. Ei tässä minusta ole kyse, vaan puutarhasta ja sen hoidosta, luonnon kasvuvoimasta.

Tunnen itseni pieneksi, vähäpätöiseksi suurempien voimien edessä. Nöyryys on aiheellista, pieni torppari henkseleissään, joka kaivaa maahan vähäpätöisen siemenen ja ihmettelee upeaa kukkaa joka siitä kasvaa.

Miten menikään tarina maalarista, joka maalasi kuvan puutarhasta ja lopulta katosi sinne itse?

On onni kaivaa maata lapiollaan ja työntää kompostimultaa kottikärryissään. Pienin, pieni nurkka täydellinen, hetkeksi, kuin lainassa.

Pionien kukintaa odotellessa

2009-05-12T06:34:00.001+02:00

Kartanopioni
Originally uploaded by hthb.fi

Tänä keväänä on pioneja noussut ympäri tontin. On ollut ilo havaita, että monet aiemmin istutetuista pioneista kasvattavat jo enemmän versoja kuin aiemmin - jokohan tämä kesä tulee olemaan pionien kesä?

Rakensin viime syksynä pioniaidanteen johon taimet sain puutarhaystäviltä jakopaloina ja siementaimina. Hyvälaatuisia juurakoita ne olivatkin, koska aidanne on täynnä terhakoita alkuja - tässä kartanopionin jöröjukkia. Useissa noista näkyy nuppuja ruttuisten lehtien keskellä.

Aurinkoa ja lämpöä toivoen!

Pian

2009-05-10T20:14:00.001+02:00

Tulipa kaufmanniana
Originally uploaded by hthb.fi

Kesä on niin lähellä, että sen melkein haistaa... sade tekee hyvää, nyt melkein enemmän kuin lämpö. Kunnon talven ja viileän kevään jälkeen sipulikasvit kukkivat kilvan.

Maan muokkaus, kitkeminen ja kasvien uudelleenistutus on helppoa nyt, kun multa on murevaa ja kosteaa. Ei muuta kuin hanskat käteen, polvilleen ja töihin!

Kevättä rinnassa

2009-05-04T08:47:00.001+02:00

150
Originally uploaded by hthb.fi

Sipulikukat kukkivat jo - ensimmäiset vapaalla maalla kasvavat narsissit kukkivat. Scillat ja helmihyasintit ovat kukkineet jo pitempään. Eilen näin ensimmäisen villitulppaanin kukassa.

Kevät etenee! Nauttikaa!

Omituisia mielenliikkeita

2009-04-27T21:44:00.001+02:00

DSC00879
Originally uploaded by hthb.fi

Tietokoneeni hajosi tanaan enka reagoinut ollenkaan kuin odotin... Tunsin helpotusta! Voiko jotain mekaanista oppia niin vahan pitamaan, etta iloitsee hyvasta syysta vaihtaa sen?
Viikonlopun erikoisin kokemus tapahtui illalla kun viela istuttelin paivan viimeisia siemenia. Kuulin miten joku asteli metsasta pihalle pain, ja pian nakyviin ilmestyi janis, joka muina miehina - melkein kuin vihellellen kadet taskussa - harppoi pihalle parin metrin paahan minusta, minua huomaamatta.
Kun se sitten huomasi minut, reaktio ei ollut pelko vaan ilmiselva hammennys, joka risteili sen kasvoilla pitkaan ennen kuin pelko voitti ja se ryntasi metsaan.
Kevat vaikuttaa meihin kaikkiin. Elama on hetken huolettomampaa.

Kevään nousijat

2009-04-23T19:51:00.001+02:00

Akileija talvehtinut siementaimi
Originally uploaded by hthb.fi

Keväällä suurinta hupia on seurata, mikä viime kesän ja syksyn istutuksista nousee. Kasvattelin viime kesänä siemenestä erilaisia akileijoja lisää pihalle ja näyttää, että ne ovat talvehrineet kiitettävästi, vaikka istutinkin ne paikoilleen pieninä ja suhteellisen myöhään. Nyt akileijan pieniä taimia nouse sieltä täältä -- toivottavasti näemme nämä uudetkin muodot kukassa tänä vuonna!

Tästä se lähtee

2009-04-08T22:51:00.001+02:00

DSC00489
Originally uploaded by hthb.fi

Kevään ensimmäiset varsinaiset puutarhatyöt on tehty. Siistin talon vierustan penkkiä ja poistin penkkiin levinnyttä nurmea. Tuntui hyvältä! Monta kertaa piti käydä ihailemassa kättensä jälkiä....

Hilikulla

2009-03-30T20:42:00.001+02:00

Pelargonium Multibloom Capri
Originally uploaded by hthb.fi

Pelargonit ovat jo heränneet kevääseen. Kasvien varret paksuuntuvat, tippuneiden lehtien tilalle kasvaa tuoreita versoja. Kukkanuppuja työntyy esiin. Nyt alkaa olla parhaat ajat leikata pelargonit ja ottaa pistokkaita. Versot ovat jo voimissaan kevätilmojen vahvistamana.

Lämpimiä ilmoja odotellessa nautitaan tästä viime kevään siemenkasvatuksen tuloksesta. Herkkä pastelliväri.

Kevät

2009-03-24T22:05:00.001+02:00

Kevät - the spring
Originally uploaded by hthb.fi

Tulee, tulee, vaikka vielä vähän viipyy.

Joka hetki, joka pitempi päivä, kevät on aina nurkemman takana. Kohta se meidät yllättää, kenkäsi kastuvat ja ihmettelet, miten suuren eron pelkkä tuulen suunnan muutos saa aikaan.

Kevään ensi kylvöt

2009-03-15T22:14:00.001+02:00

Helleborus
Originally uploaded by hthb.fi

Kevät on täällä, vaikka lumi peittää maata. Ensimmäiset varsinaiset siemenkylvöt on kylvetty ja ensimmäiset niistä on itäneetkin. Uskomatonta miten paljon iloa muutama pienenpieni alku mullan pinnassa voi antaa.

Lumien sulamista ja kevään ensimmäisiä kukkijoita odotellessa voidaan nauttia tästä fantastisen kauniista kerrotusta jouluruusu-hybridistä.

Kevättalvi

2009-02-22T20:03:00.001+02:00

Kevättalvi
Originally uploaded by hthb.fi

Keskitalvi, kevättalvi, varhainen kevät -- vähän optimistista, kun kunnon talvi vielä jatkuu, mutta ilmassa on selkeästi talven selän taittuminen. Linnut laulavat jo innokkaasti, valon määrä lisääntyy ja aamulla herääminen ei ole enää puutarhurille mahdoton tehtävä. Talven yli horrostanut puutarhaintoilukin nostaa päätään.

Lepo on tehnyt hyvää ja nyt on pää täynnä suunnitelmia. Mielessä on monta penkkiä kaivettavaksi ja jääkaapin vihanneslokero täynnä siemeniä kylvettäväksi.

Se on tänä talvena jo ehditty nähdä, että itse ja ystävien keräämät siemenet ovat huomattavasti kaupan siemeniä itävämpiä; ne itävät nopeammin ja varmemmin. Kylmäkäsittelyä tarvitsee lyhyemmän aikaa tai siemenet itävät jo kylmäkäsittelyn alussa. Kun siemenen matka on lyhyt ja sitä säilyttää oikein, siementä ei tarvitse niin kovasti maanitella heräämään.

Mutta onneksi kauppojenkin tarjonta on olemassa. Mitenpä muuten puutarhuri saisi koottua seitsemänkymmenen akileijan kokoelman siemeniä. Noista on jo kylvetty noin puolet talon sisälle viileään makuuhuoneeseen. Toinen puolikas kylvetään kylmälavaan ulos.

Tänä talvena täällä etelässäkin on lunta maassa. Nautitaan siitä yhdessä lumen alla kevääseen valmistautuvien kasvien. Keväällä pitäisi maasta nousta uusia sipulikukkia ja kesällä monenlaisia uusia perennoja -- ellei kaikki sitten ole päätynyt joka paikkaan ehtivien myyrien suihin. No, ei kuitenkaan kaikki, sitä en usko. Jotain kaunista tulemme tänäkin keväänä näkemään.

Mutta sitä saamme vielä odottaa.

Dear Christine,

2009-02-09T22:19:00.000+02:00

thank you for your letter which was waiting for me today when I arrived home tired from a busy day at the office.

Thank you for the seeds you sent. I shall look into my little collection and send some seeds back to you. But I especially wanted to thank you for your kind letter. I have now been active in gardening for a couple of years and it still astounds me how much kindness one receives from fellow gardeners. If ever there was a hobby which always gives you more than it takes, it is gardening.

And really, gardening does not take anything, it simply gives. Peace of mind, exercise, and also wonderful, open-hearted and wise friends. How lucky I feel to have found all of this!

I shall sow the seeds and grow them with care. One can buy all the world's seeds but there is nothing better than seeds you have received from a friend.

So thank you and take care Christine, I shall write you more at length with the seed letter but your letter inspired me to this... :)

Uuden vuoden taikoja

2009-01-03T21:50:00.003+02:00

Kävelimme tähtien loisteessa. Taivas oli pilvetön ja kuun sirppi taivaalla valaisi tietä oudolla mustavalkoisella valollaan. Hajavaloa meillä on niin vähän, että linnunrata näkyy sameana vyönä halki taivaan. Päivällä aurinko paistoi - vielä kuitenkin varovasti puiden takaa. Vähän aikaa kurkisti pihallemme, sitten taas laski. Valoisan aikaan tiaiset ja tikat vierailevat ruokintapaikoilla, mutta hämärän laskeutuessa kiirehtivät puiden latvoihin nukkumaan. Sinne aurinko kajastaa viimeiseksi.

Mutta se illan kävelylenkki ulkona kuuntelemaan hiljaisuutta ja katselemaan tähtiä. Ilma on kylmä, pimeässä sitä kävelee hiukan hassusti, hengästyy ja kompuroi, mutta mieli innostuu. Jännittävää, ja turvallista yhtäaikaa. Yhdessä rakkaimman ihmisen kanssa keskellä metsää, jonne ei näe.

Saavuimme pellolle. Kävelimme sen keskelle ja katsoimme taivaalle. Suljin silmäni ja kuuntelin pimeyttä. Hetken oli aivan hiljaista, sitten aivan kuuloalueeni rajalta kuulin pöllön puputuksen. Jostain kaukaa. Seuraavana iltana helmipöllö oli jo palannut vakiometsäänsä ja kuulimme äänen lujempaa, tutusta suunnasta lähimetsästä.

Torpassa sisällä kuulimme pehmeää töminää hirsiseinän läpi. Peuralauma juoksi tonttimme ohi. Tumps, tumps, tu-tu-tu-tumps... yöllä yksinäinen hiiri rapisteli varovaisesti jossakin seinän sisällä. Kylmyys ja pimeys ulkona, lämpö ja pehmeä tulen valo sisällä, siinä välissä hiljaisuus, jonka vain pienet äänet rikkovat.

Aamulla aurinko nousi jälleen ja kylmä kirkas valo peitti maailman. Yön herkkyys katosi. Siihen sopivasti äänimaailmamme täytti korppien haukunta ja naukuminen. Mutta toistaiseksi vielä vain hetkeksi.

Hyvää uutta kasvuvuotta 2009!

2008-12-30T22:47:00.001+02:00

DSC03163
Originally uploaded by hthb.fi

Ensi vuonna tavataan!

Puutarhavuosi heräilee

2008-12-22T22:36:00.001+02:00

Stratifiointi Stratification
Originally uploaded by hthb.fi

Tästä se uusi kasvukausi lähtee... ensimmäiset kylmäkäsittelyt jääkaappiin ja ensimmäiset siemenet multaan. Jos ei ihan vielä, niin pian kumminkin - olethan valmis?

Jouluvalot

2008-12-18T22:46:00.001+02:00

Jouluvalot - Xmas lights
Originally uploaded by hthb.fi

Joulu lähestyy... joululoma, joulun välipäivät maalla. Kylvölaatikon voisi askarrella, tai kaksi. Mutta ei paineita. Hidastamista, rentoutumista. Hiljaisuutta.

Sitä ennen talvipäivän seisaus ja me suomalaiset valaisemme kaamosta mitä moninaisimmin keinoin. Kevättalvella valo taas lisääntyy.

Ensimmäinen adventti

2008-11-30T23:22:00.001+02:00

Jouluasetelma
Originally uploaded by hthb.fi

Tästä alkaa laskeutuminen jouluun, jonka jälkeen uusi puutarhavuosi pääsee toden teolla alkuun. Sitä ennen nautitaan joulun odotuksesta!

Elämä on...

2008-11-18T22:35:00.001+02:00

DSC04004
Originally uploaded by hthb.fi

Joskus, hetkittäin, elämä on aivan absoluuttinen fantastista. Olet kuin muurahainen pionin terälehdellä.

Ihme ja kumma

2008-11-11T10:22:00.001+02:00

DSC05034
Originally uploaded by hthb.fi

Katselin tuossa kesän kuvia pihaltamme ja tuli iso ihmetys - täällähän on vaikka mitä hienoa ja monet kasvit olivat kasvaneet ja kukkineet tosi upeasti kosteasta kesästä huolimatta. Mikähän on tämä ilmiö, että omalle puutarhalleen tulee täysin sokeaksi? Silmä turtuu sille kauniille mitä omasta puutarhasta löytyy. Muiden kuvia katsoo ihaillen, mutta ei muista itse ihailla omia aikaansaannoksiaan?

Pitäisi muistaa pysähtyä kerran viikossa ja käyttää puoli päivää pelkkään haahuiluun omalla pihalla - kuin turisti. Talvi on myös hyvä aika käydä läpi vanhat valokuvat ja todeta mikä toimii ja mikä ei.

Jos joku viihtyy hyvin pihalla, sitä lisää. Hyvinvoiva kasvi on aina kaunein.

Ojakellukka ja voikukka

2008-11-03T22:34:00.001+02:00

Ojakellukka ja voikukka
Originally uploaded by hthb.fi

Pihassamme arvostan eniten tilaa ja monipuolisuutta -- puutarhassa on tilaa rakentaa penkkejä ja tilaa antaa luonnon kasvien kukoistaa.

Pihastamme löytyy monenlaisia kohtia ja olosuhteita. Opettelen vieläkin ymmärtämään pihaa ja yritän löytää tapaa rakentaa istutuksia tavalla, joka ei näyttäisi keinotekoiselta vaan puutarha ja ympäristö kohtaisivat luonnollisen näköisesti. Iloitsen yhtä paljon itse istuttamistani kasveista kuin näistä luonnon omista istutuksista. Kun minua ei ole enää puutarhassa mylläämässä, ne jäävät pihalle edelleen.

On hyvä pysähtyä ja katsoa ympärilleen.

Mikä elinvoima! Mikä väri!

Kesän veijarit

2008-10-21T21:41:00.001+02:00

DSC03801
Originally uploaded by hthb.fi

Lepoa puutarhanhoidosta. Hyvä käydä kesän kuvia läpi.

Miksiköhän rikkaruohot ovat usein kuvissa ne kesäisimmät? Niiden kasvussa on jotain niin vallatonta, uhkuvaa ja ilkikurista. Mikään kasvi, joka niin vähällä vaivalla tuottaa niin paljon kauneutta ympärilleen, ei voi olla puutarhan eniten vaalittu kaunotar. Halajamme herkiä kaunokaisia, jotka saattavat jättää kukinnan väliin ja jopa kuolla, pelkkää ainutkertaisuuttaan.

Penkin vieressä, salakavalasti ja alta aikayksikön, esiin tunkee rikka ja kukkii kukkansa naureskellen. Se tietää, että kesä on lyhyt ja siitä täytyy ottaa kaikki irti, niin kauan kuin sitä kestää.

Sommaren är kort!

2008-10-09T21:08:00.001+02:00

DSC05246
Originally uploaded by hthb.fi

Trallallaa.... Miten kesä saattoikin mennä niin nopeasti? 8I

Puutarha on aina kaunis

2008-09-15T20:09:00.003+02:00

Kävimme ystävämme puutarhassa viime viikonloppuna ja ihailimme aurinkoista syyskesän päivää, syyskesän kukkijoita ja istuimme omenapuiden alla nauttien kuulaasta ja herkästä syyspäivän lämmöstä. Hetken oli kuin kesä, mutta kun illalla palasimme omalle pihallemme, tunnelma oli taas syksyisempi. Tonttimme on matalammalla ja kosteammassa paikassa ja kasvustoissa onkin selkeämpi syksyn leima. Ilta oli selkeä, kun kävelimme saunapolkua hämärässä talolle. Melkein täysi kuu valaisi vinoin valonsätein kulkuamme, kun ensimmäiset tähdet syttyivät taivaalle. Aamulla heräsin aikaisin ja ihailin kuuraa.

Daaliamme paleltuivat jo jokin aika sitten. Se harmitti, kun ne olivat juuri päässeet kukkaan. Mutta jotakin armollista on syksyn saapumisessakin - se on lupa puutarhurille rauhoittua ja vetää henkeä kevään ja kesän intensiivisestä puurtamisesta. Puutarhavuosi lähenee loppuaan. Niinpä siivoilin pihaa syksyä ja talvea varten viikonloppuna. Nostin daalioiden ja suklaakosmoksen juurakot maasta. Jotain tyydyttävää oli siinäkin. Suosittelisin istuttamaan perennapenkkeihin kesäkukkia ja muita syksyllä siivottavia kasveja, sillä penkkejä on todella helppo siivota, kun osan kasveista nostaa pois. Kaikki nokkoset, vuohenjuuret ja ruohotupsut voi helposti riipiä pois. Samalla keväthuumassa väärään paikkaan istutetut taimet voi vielä nostaa, siivota rikoista ja istuttaa parempaan paikkaan uudestaan.

Ja puhdas multa penkissä on mieltä lämmittävä näky!

Kanttarellit ovat huomattavasti myöhässä tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, mutta nyt niitä on paljon. Keräsimme niitä viikonloppuna ja pystyimme poimimaan täydellisimmät ja kaikista mehevimmät.

No - kesä on takana, mutta sain siitä kaiken mitä halusin. Olen tyytyväinen ja onnellinen kaikesta siitä mitä rakkaani kanssa teimme. Puutarhamme on kaikkea muuta kuin valmis - se tuntuu kovin keskeneräiseltä päässämme olevaan ihannekuvaan verrattuna. Mutta se on jo nyt täynnä pieniä ilonaiheita, joiden näkeminen saa hymyilemään monta kertaa pitkän talven aikana. Kuinka herkkä ja vaatimaton tämä kääpiöunikkokin on ja silti niin vahva ja kaunis:

Mutta jokainen puutarha, jota rakentaa omistautunut puutarhuri täydestä sielustaan on puutarhurilleen kaunis ja kaunis myös muille omalla keskeneräisellä tai valmiilla tavallaan. Puutarhan kauneus piilee sen rehellisessä tavassa kertoa jotain oleellista sitä hoitavasta puutarhurista.

Syksy saapuu

2008-09-08T20:20:00.001+02:00

DSC05791
Originally uploaded by hthb.fi

Ilmat viilenevät, päivä lyhenee. Puutarhavuosi lähenee loppuaan. Puutarhuri vetää henkeä.

Kesä oli viileä ja kostea. Kukinnat jäivät edellisvuotta vähemmälle, mutta istutukset juurtuivat hyvin ja ensi vuonna pitäisi olla taas paljon uutta kukkivaa ja kasvavaa puutarhassa.

Ensin kuitenkin istutellaan sipulikasveja ja sitten rauhoitutaan syksyyn. Alkutalvesta ensimmäiset lämpö-kylmäkäsittelyt käynnistävät ensi kevään kasvattelusuunnitelmat.

Puutarhan pienet työläiset ...ja suuremmat

2008-08-17T21:54:00.002+02:00

Puutarha on täynnä erilaisia ötököitä, pörriäisiä ja luikertajia. Tuntuu, että tämä kesä on ollut viime kesää hyönteisrikkaampi - ainakin meillä. Viileys ja kosteus ei ole valtavasti haitannut. Heti kun aurinko pilkistää vähänkin, pihallamme liihottelevat monilukuiset ja -lajiset perhoset.

Ja hämähäkkejä on kaikkialla, nurmimatolla, kasveissa ja jopa ikkunan pieliin verkkonsa kutoneena:

Luteita on myös paljon.

Monet hyönteisistä ovat puutarhalle hyödyllisiä. Osa saattaa kasveja vahingoittaakin, mutta yleensä annan hyönteisten elää omaa elämäänsä. Vain joitakin perhosten toukkia olen siirtänyt toiseen paikkaan, kun ne ovat syöneet jotakin nuorta taimea.

Isommat puutarhatyöläiset ovat myös olleet ahkerana. Jatkoimme kivikkoa -- se on nyt valmis tälle kesälle, ensi vuonna projekti jatkuu. Olen myös kerännyt siemeniä talteen.

Pian alkaa aika alkaa istutella sipuleita. Sitä ennen nautimme kesästä niin paljon kuin voimme. Ihaillen vaikka kukkivia pelargoneja:

Elokuun iltoja

2008-08-03T19:38:00.001+02:00

DSC05069
Originally uploaded by hthb.fi

Pieni lomanloppumisblues päällä. Tämä kesä on tähän asti ollut ehdottomasti paras koskaan. Toivon vielä aurinkoa ja lämpöä loppukesäänkin, vaikka maalla ei voikaan enää oleskella viikolla. Sadekeli saa päähän syystunnelmaa, vaikka todellinen syksy on vielä kaukana ja elokuussa on usein kesän parhaita päiviä.

Mutta jos syksyyn ja talveen voisi kantaa sisällään sen tunteen, joka syntyy lämpimänä kesäaamuna ulkona kun kuulee lintujen laulun ja aurinko nousee puiden latvusten takaa. Paljaita varpaita vasten kasteesta viileän nurmikon tuntu ja auringonsäteet lämmittävät päätä ja hartioita.

Elokuussa voi alkaa suunnitella syyskylvöjä, selata sipuleiden luetteloita ja kerätä kesän satoa. Kurjet palaavat pellolle ja niiden torvet muistuttavat maaliskuusta, jolloin kesä on vasta lupaus. Ne törähdykset muistuttavat, että vaikka syksy saapuu, nyt aletaan taas mennä kohti uutta kesää.

Sytytetään siis kynttilöitä ja lyhtyjä loppukesän pimeneviin iltoihin.

Keskikesän lämpöä

2008-08-01T22:38:00.001+02:00

DSC04897
Originally uploaded by hthb.fi

Jokainen kehäkukka on kuin pieni aurinko. Jokainen perhonen ja pörriäinen sen kukassa on viesti siitä, että huolimatta saasteista, ilmastonmuutoksesta ja liikakansoituksesta vielä on toivoa. Maailma ilman hyönteisiä olisi kovin hiljainen ja steriili paikka. Jopa puutarhuria piinaavaa paarma on osa monimutkaista ympäristön, eläinten ja kasvien vuorovaikutusta.

Istutetaan siis monenlaisia kukkia, puita ja pensaita puutarhaan. Jätetään yksi nurkka vähemmälle hoidolle ja puutarha täyttyy hyönteisten siipien pörinästä.

Itsekasvatettu on enemmän

2008-07-25T08:38:00.001+02:00

Kaunokainen Bellis perennis
Originally uploaded by hthb.fi

Ehkä vähän yllättäen eniten iloa tuottaa pieni vaatimaton kukka, joka kurkistelee isompien kasvien lehtien välistä.

Itse siemenestä kasvattama kasvi on niin paljon enemmän kuin valmiina taimikaupasta hankittu. Olkoot kasvi helppo kasvatettava kuten tämä Bellis, jonka siemenen nakkasin penkin paljaaseen multaan. Ilo on silti suuri, kun kasvi taimettuu ja alkaa kukkia.

Kesätuulia

2008-07-12T20:58:00.001+02:00

Tuliunikko (Eschscholtzia californica)
Originally uploaded by hthb.fi

Lyhyt viikon työrupeama,joka keskeytti kesäloman päättyi. Nyt seuraa kolmea viikkoa lomaa. Lomalla voi vaikka ihailla tuliunikoita, jotka ovat juuri aloittaneet kukintansa.Upea helppo kasvi joka leviää luontaisesti.

Back to basics

2008-07-06T20:29:00.003+02:00

Pöydälläni on kahdeksan lyijykynää ja teroitin. Siis sellaisia oikeita lyijykyniä, jotka teroitetaan vanhanaikaisesti pyöreässä säiliöllisessä teroittimessa. Jotenkin noista tulee lämmin olo - jotain vanhaa ja aitoa, ja kuten nyt tiedän, erittäin käyttökelpoista. Olen nimittäin etsinyt merkintätapaa kylvöjen merkintätikuille, joka kestäisi kaikista parhaiten kosteuden, auringon, pakkasen ja lumen. Pakkasta kestävä mattapintainen muoviliuska, jolle kirjoitetaan merkinnät lyijykynällä on osoittautunut parhaaksi. Olisihan sen toki voinut päätellä siitä, että kylvöjä eniten tosissaan tekevät niin merkitsevätkin purkkinsa, mutta pitihän tämäkin oppi itse hankkia yrityksen ja erehdyksen kautta. Lyijykynä ei tuntunut tarpeeksi hi-techilta... ;)

Viime syksynä kylvin runsaasti kasveja kylmälavoihin, mutta tulos ei ole ollut aivan niin hyvä kuin toivoin. Pahin virhe oli laittaa yksi lava aurinkoiseen paikkaan, jossa suuri osa kylvöistä kuivui alkukesän paahteessa. Metsän puolivarjoinen penkki on ollut paljon parempi tässä suhteessa. Parhaiten onnistuivat ne kylvöt, jotka kylmäkäsittelin jääkaapissa pienessä minigrip-pussissa kosteassa vermikuliitissa. Levisian taimet onnistuivat näin oikein hyvin.

Olen myös harrastanut toisenlaista kylvämistä; viskellyt siemeniä pitkin pihaa. Palkintoa alkaa olla luvassa silkkiunikoiden muodossa, joita kukkii nyt pihalla eri paikoissa, joissa siemenet tippuivat paljaalle maalle. Toivon, että heistä tulee sormustikukan tavoin vakiovieras pihallemme.

Toinen villiintynyt kasvi on harjaneilikka. Sitä on pitänyt auttaa alkuun siementämällä myös, mutta se talvehtii lehtiruusukkeillaan, vaikka jänikset pureskelevatkin siitä lehdet olemattomiin syksyllä.

Pulskaneilikan kanssa olen ollut määrätietoisempi, mutta se näyttäisi palkitsevan odotuksen jo toisena vuotenaan runsaalla kukinnalla. Tässä värimuodoista minulle mieluisin.

Lopuksi luonnon oma yllätys. Pihallamme kasvaa kämmekkä, valkolehdokki (Platanthera bifolia):

Mutta siis niistä lyijykynistä - ne tulevat tarpeeseen taas tänä syksynä. Olen jo aloittanut uudet kylvöt (en aio lannistua näin vähästä). Tähän mennessä olen kylvänyt kaksivuotisia, syksyllä sitten palataan syyskylvöihin. Uusia siemeniä on jo hankittu. Aina voi kylvää jotain uutta. :)

Kokoa itsesi ehjäksi puutarhassa

2008-07-01T21:44:00.002+02:00

"Humpty Dumpty sat on a wall.
Humpty Dumpty had a great fall.
All the king's horses and all the king's men
Couldn't put Humpty together again."

Uskallanpa epäillä, että Lillerilallerikin olisi saatu koottua taas, jos hänelle olisi annettu aari maata, lapio ja siemeniä.

--------

Olemme lomalla. Ilmat ovat olleet minulle täydellisiä. Sateet pitävät ilman raikkaan, lämpöä sopivasti, ei liikaa. Kesä alkaa olla parhaimmillaan - kevään kasvupyrähdys tasoittuu, kasvit alkavat kukkia ja ensimmäiset valmistelevat jo siemeniään tai satoaan. Pionit kukkivat parhaillaan:

Kulta-akileijakin kukkii vielä. Näyttävä kukinto, suuria kukkia. Upea. Voiko olla akileijaa helpompaa kasvatettavaa?

Hajulaukat kukkivat viimeisenä sipulikasveista. Mutta ovatpa ne kauniita! Näitä lisää, välittämättä niiden vähemmän mairittelevasta nimestä:

Luonnosta voisimme oppia yhden asian: peräänantamattomuuden. Tämän iirispehkon kaikki kukat syötiin pari viikkoa sitten, juuri kun ne olivat hilkulla aueta. Nyt, pari viikkoa sen jälkeen uudet kukat koristavat kasvia. Vanhat arvet piilossa kukkien alla. Iiriksellä ei ole motivaatio-ongelmia.

Pelargonien aika alkaa

2008-06-26T22:17:00.001+02:00

Pelargonium 'Nevesta'
Originally uploaded by hthb.fi

Kesä etenee ja pian pääsemme nauttimaan pelargonien kukinnasta oikein kunnolla. Pelargonit rakastavat lämpöä ja paahdetta ja sitä keskikesällä riittää.

Vuoden pisin päivä

2008-06-22T22:39:00.001+02:00

DSC01834
Originally uploaded by hthb.fi

Juhannus on nyt vietetty. Kesä alkaa olla kauneimmillaan. AIna ei paista aurinko kuitenkaan ja hyvä niin. Sateisena päivänäkin kesä on aina kesä.

Odotan seuraavaa ihmettä

2008-06-12T20:07:00.003+02:00

Olen aika aktiivinen puutarha-aiheisella Klorofylli-keskustelupalstalla. Kyseinen palsta on ollut minulle valtava ilon aihe. Kun puutarhanhoitoa harrastaa suurella palolla, alkaa huomata, että ihmiset ympärillä eivät jaa innostustasi ihan niin voimakkaasti. Aikansa he jaksavat ihmetellä kanssasi jotakin kaunista kukkaa, mutta kun niitä melkein samannäköisiä kukkia vain riittää, mielenkiinto alkaa herpaantua ja silmiin hiipii lasittunut ilme.

Klorofyllistä on löytynyt toisia yhtä innostuneita, joita samoin kuin minua tuntuu kiinnostavan löytää jatkuvasti jotain uutta tästä harrastuksesta. Tähänhän voi upota moneen eri osa-alueeseen tai sitten innostua kaikesta niin kuin minä. Tai poukkoilla sillä välillä. Joku innostuu rhodoista, toinen ruusuista, kolmas kaikesta mikä kasvaa. Minä, no, en ole vielä löytänyt kaikista rakkaimpia erikoisalueitani. Tai ehkä se erikoisalue voikin olla jotain muuta - mullan möyriminen ja puutarhassa hiljeneminen.

Mietin tuossa, että mikä puutarhanhoidossa on niin palkitsevaa. Miksi jokaisen itseni loppuun väsyttäneen viikonlopun jälkeen muutaman päivän jälkeen tulee niin valtava ikävä jo takaisin?

Yksi merkittävin puutarhaan liittyvä tunne on odotus jostakin tulevasta. Joku sanoi, että silloin ihminen on onnellisimmillaan, kun hänellä on jotain mukavaa odotettavaa. Puutarhaa hoitaessa on- aina ja ympäri vuoden. Olen hiukan nolostellen myöntänyt itselleni, että kaipaan talvesta sitä, että voin tutkia siemenluetteloita ja miettiä, mitä kasvattaisin ensi kesänä. Nyt kesällä on sellaiseen aivan liian kiire.

Mutta kesällä voi aina odottaa jotain seuraavaa - kesässä on tietty kaava, ja kasvit kasvavat sen mukaan. Nyt on vielä alkukesä joten en lähde vielä miettimään syksyä, mutta kuten BBC:n loistavassa Puutarhurin vuosi -sarjassa sanottiin, syksy on puutarhurin vuoden loppu ja talvi sen alku.

Juhannukseen asti on hyvä aika jakaa ja istuttaa kasveja. Parin viikon kuuma ja kuiva jakso on ollut kyllä tässä suhteessa haasteellinen. Ei silti, että se olisi minua hidastanut, mutta kastelemaan olen joutunut enemmän kuin haluaisin. Tarkoitukseni on luoda penkkejä, jotka tulisivat toimeen kohtuullisen vähällä hoidolla. Viime syksyn siemenkylvöt kärsivät kuivuudesta; avomaalle kylvetyistä siemenistä vain kuivassa paikssa viihtyvät ovat taimettuneet. Ehkä viime päivien sade auttaa tässä suhteessa. Ehkä osa itää vasta ensi keväänä. Mutta siinäkin on jotain odotettavaa ja jotain yllättävää. Vaikka sitä, että uusi iiris kukkii ensimmäisen kerran tänä vuonna:

Olen kylvänyt itselleni yllätyksiä koko kevään. Erilaisia unikoita ainakin näkyisi nousevan sieltä täältä. Ehkä kesemmällä pääsen jo näyttämään kuvia joistakin niistä. Yksi kokemus on ollut kuitenkin jo rohkaiseva. Kerroin jo joskus viime vuoden keväänä eräästä parin saarnen alla olevasta kohdasta, jossa kasvoi lähinnä vuohenputkea ja nokkosta. Puhdistin sitä noiden juurista ja kylvin erilaisia perennojen siemeniä siihen. Kesän aika pläntti oli hiukan surullisen näköinen nokkosen ja vuohenputken kurimuksessa, mutta nyt sieltä nousee jo puolet harjaneilikkaa, unikoita ja vuorikaunokkia. Kun antaa kasveille mahdollisuuden, ne tarttuvat siihen kaksin käsin. Niin teki tämä akileija, joka kasvaa aivan "väärässä" paikassa mutta mikä elegantti kaunotar hän onkaan:

Akileijat ja lupiinit

2008-06-08T22:17:00.001+02:00

Aquilegia 'Green Apples'
Originally uploaded by hthb.fi

Kesä etenee, akileijat ja lupiinit kukkivat. Kohta tulevat siperian kurjenmiekat.

Isäntä on väsynyt. Pitkä, mahtava, upea päivä takana taimivaihdoissa ja vaihdettuja taimia istuttamassa. Aika levätä, mutta pian palataan monisanaisemmin.

Eikö tämä 'Green Apples' akileija ole kaunis!

Kesä!

2008-06-02T18:55:00.001+02:00

DSC06951
Originally uploaded by hthb.fi

On kesä ja kärpäset! Nauttikaa! :)

Puutarhurin käsiala

2008-05-27T19:21:00.002+02:00

Olen miettinyt, onko sellaista kuin puutarhurin käsiala? Tarkoitan käsialalla sitä, että puutarhasta ja istutuksista pystyy näkemään kenen puutarha on ja eri penkeissä on keskenään jotain sukunäköä - puutarhanharrastajan toistuvia tyylillisiä valintoja.

Jos käsiala on olemassa, sen kehittyminen kestää jonkun aikaa. Aluksi puutarhakärpäsen puraisema harrastaja haalii kaiken minkä pystyy, istuttaa kaiken samaan penkkiin ja vähän ihmettelee, miten siitä tuli noin hassun näköinen istutus. Tunnistan tämän itsessäni. Mutta kun sitä tekee aikansa, jotain alkaa tarttua päähän - esteettinen silmä kehittyy ja oma näkemys käy vahvemmaksi. Kaikki ei sovi kaiken kanssa - tai ehkä toisinpäin kun kasveista on kysymys - jotkut kasvivalinnat täydentävät toisiaan paremmin kuin jotkut toiset.

Olen ollut allerginen ohjeille siitä, miten oikeasti puutarhaa pitäisi kasvattaa. Tarkoitan sitä, että kuka oikeasti jaksaa olla niin harkitseva ja kypsä, että ensimmäisenä kesänä ei muuta mitään - vain ihailee kaikkea kasvavaa, tai kasvavan puutetta. Ehei, en minä ainakaan.

Niinpä sitten pitää tehdä ne kaikki aloittelijan virheet. Ja maattava niin kuin petaa. Esimerkiksi luoda niin paljon penkkejä että kuivan sään sattuessa saa selkä vääränä niitä kastella (tai jopa nähdä jonkun kuivuvan kun loppuunuupuneena ei jaksa enää kastella - anybody?) tai loppukesästä näkee penkkiensä hukkuvan rikkaruohoihin kun ei ole poistanut monivuotisten juuria mullasta tai jaksanut kitkeä vuohenputkia ja juolavehnää joka hiipii penkkiin pensaiden alta.

Mutta mitä sitten, sanon minä. Kenelle sitä puutarhaansa kasvattaa?

Älä ota stressiä, puutarha on armollinen. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä ja pieni määrä villiä on vain luonnollisempaa. Steriili, viivasuorasti kantattu ja puutarhakirjojen mukaan kovin harvaan istutettu penkki on niin surullisen näköinen. Eikö vieressä voisi kasvaa ilkikurinen voikukka joka ilkkuu huonosti viihtyvälle, väärään ympäristöön joutuneelle markettiperennallesi?

No jaa - se käsiala...

Minulle se on sitä, että haluan runsaan, pursuavan ja iloisen puutarhan. Yksi ehdoton keino siihen ovat maatiaisperennat. Niitä ei tarvitse hyysätä, eikä sydän syrjällään peitellä parilta pakkasasteelta. Ne kasvavat runsaasti ja lisääntyvät jolloin voit levittää niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja istutukset joissa on paljon muutamaa kasvia näyttävät aina hyvälle.

Istutan myös edelleen perennat liian tiheään. En halua katsella orpoa kasvia keskellä mustaa multaerämaata. Smithers sen jo sanoi, että tiheässä kasvit saavat tukea toisistaan.

Yksi tärkeimmistä minun ohjeistani on ilo ja rentous. Älä yritä liikaa. Anna kasveille mahdollisuus. Siementaimetkin voivat kasvaa. Villit orvokit ja unikot saavat kasvaa missä haluavat. Puutarha on elämänilon paikka ja mikä sitä paremmin tuo esiin kuin hassun värinen risteytynyt orvokki kasvamassa keskellä suurten perennojen penkkiä. Ja jos muuten ei tule sattumia, aina voi ripotella siemeniä sinne tänne ja antaa itsensä tulla yllätetyksi kun joku niistä itääkin, etkä muista miten taimi siihen tuli.

Puutarha on matka, ei paikka johon saavutaan perille. Tänään tämän näköinen, huomenna erilainen. Mutta aina runsas ja palkitseva. Sellaisen puutarhan minä haluan.

Haaste

2008-05-15T19:13:00.003+02:00

Oakleyf haastoi minut kertomaan minne haluaisin matkustaa. Mietin tuota tovin ja ensimmäinen reaktioni oli, että en minnekään. En ole mitenkään valtavan innostunut matkustamisesta. Pitkänä miehenä ahtaassa tilassa istuminen tuntuu hyvin vastenmieliseltä ja henkilökohtainen tilani on hyvin suuri. Matkoilla on aina joku iholla kiinni minkä koen hyvin kiusalliseksi.

Niinpä ensimmäinen matkakohteeni on oma rakas maapaikkamme. Siellä on tilaa hengittää, hiljaisuutta korville ja puhdasta ilmaa keuhkojen hengittää. Vieraita vain kun me haluamme.

Jäin kuitenkin miettimään matkustamista. On muutama paikka joissa haluaisin käydä sittenkin - joskus - kun muuta stressiä ei ole liiaksi. Haluaisin käydä New Englandissa, Yhdysvalloissa. Alueen historia, maantiede, kulttuuri ja ilmasto tuntuvat hyvin kiinnostavalta (päinvastoin kuin suuri osa muusta Yhdysvaltojen kulttuurista, varsinkin etelämpänä).

Toinen paikka olisi Kanada - ei ninkään väliä missä siellä. Kanadassa minulla on sukulaisia, mutta ehkä enemmänkin haluaisin ihailla Kanadan luontoa ja erämaata.

Neljäs paikka jossa viihdyn aina on Lontoo. Se on minun kaupunkikohteeni. Kaikista vierailemistani kaupungeista se on Los Angelesin ohella sellainen, jossa olen ollut heti kotonani. Mutta Lontoossa on valtavasti elämää, jonka voi kokea jalan päin vastoin kuin Los Angelesissa. Yhdysvaltojen suurkaupunkien ongelma on kunnon mielenkiintoisen keskustan puuttuminen.

Viides paikka olkoon joku yllättävä pieni seikkailukohde rakkaani kanssa. Paikalla ei ole väliä - kyse on enemmän mielentilasta. Seikkailuksikin ne ovat kovin vähätapahtumaisia, mutta intensiivisiä meille. Ne ovat parhaita matkoja.

Kevään pikkusydän

2008-05-10T20:14:00.003+02:00

Tänään oli, jos mahdollista, täydellinen päivä.

Nousimme varhain ja lähdimme ajamaan kohti erään puutarhatutun pihaa. Aurinko paistoi ja jo aamulatte lupasi hyvää päivää! Tämän nähtyään ei voinut kuin hymyillä.

Ajoimme siis tutun pihalle ja noudimme lastin hänen hyvinvoivia taimiaan, m.m. taatankurjenmiekkaa ja iisoppia. Jotain pientä muutakin taisi mukaan tarttua, mm kaunista Helena-esikkoa.

Tästä jatkoimme sitten matkaamme kohti kaupungin keskustaa ja eksyimme torille. Siellä oli Perniöläisen puutarhan myyjä ja paljon mielenkiintoisia taimia (mukaan tarttui mm valkokukkaista rönsyleimua, japaninakileijoja ja ties mitä). Valinnanvaikeus vaivasi, mutta pari muovikassillista tuli mukaan sieltäkin.

Tästä viimein epämääräisen Esso-tauon jälkeen (tiedättekö "minä en taida olla kohderyhmää" -tunteen?) päädyimme Bilnäsiin, missä koukkasimme toisen puutarhatutun pihan kautta hakemassa viime reissulla unohtunut kasvi. Nyt olimmekin lähellä Rakennusapteekin puutarha- ja maalipäivää.

Hmm... sieltäkään en selvinnyt ilman sortumisia... mukaan tuli kymmenen perennaa, mm pari aitoukonhattua, Dicentra canadiensis, jotakin eksoottista Anemone-lajia.... olin sen verran hyvä asiakas, että puutarhaharrastajat lahjoittivat kerrottukukkaista lumikelloa (Galanthus nivalis 'Plena Flora'). Eli pari muovikassia tarttui mukaan sieltäkin.

Kun lopulta saavuimme mökille ja purin takakontin, näky oli tämä:

Maalla oli yksinkertaisen fantastista. Kevät on nyt niin pitkällä, että tulppaanit, jotka ovat alkaneet kukkia, saavat kukkia rauhassa. Luonnosta löytyy siis muutakin syötävää villieläimille.

Viime kesänä siemenestä kasvatetut loistoesikot aloittelevat kukintaa. Olen nästä ylpeä ja iloinen - helppoja ja kiitollisia siemenestä kasvatettavia.

Muutenkin kesä on ällistyttävän pitkällä (ei kai tätä enää kevääksi voi kutsua?). Ruohoa oli jo pakko leikata. Urakoin siinä sivussa yhden uuden penkin -- tämä on puolivarjoinen, kunhan puihin tulee kunnolla lehti. Kerrankin maltoin jättää kasveille oikeat kasvutilat. Siperia on opettanut... ;)

Dicentra canadensis pääsi tähän toiseen, vielä varjoisempaan, penkkiin siperianhernepensaan varjoon. Tein tämän viimeksi käydessämme maalla. Tähän olen istuttanut päiväliljoja (auronkoiseen nurkkaan), pikkusydämiä, särkyneensydämen, kuunliljoja, taponlehteä ja esikoita. Mukana on myös Athyrium niponicum 'Metallicum'

Oli niin kaunista ja mieltä ylentävää. Lintujen konsertti on mahtavaa ja kaikki kasvaa ja kukkii.

Puolisoni siivoili kivikkopenkkiä. Siitä tulee upea tänä kesänä kun kaikki on kasvanut kokoa:

Ehkä upeinta tästä päivästä teki tapaamieni puutarhaharrastajien innostus ja halu antaa omista kasveista alut toisellekin. Antaa toisenkin nauttia siitä, mikä itselle tuo onnea. Pyyteetön apu on parasta mitä toiselle ihmiselle voi antaa.

Makeaa mahan täydeltä

2008-05-05T20:55:00.002+02:00

Neljän päivän viikonloppu maalla, paljon pihatöitä puutarhassa, auringonpaistetta ja kevään kukkivat kasvit. Upeaa, mahtavaa, niin paljon, että nyt on takki täysin tyhjä.

Paluu arkeen tänään oli kova. Motivaatio oli hukassa ja keho fyysisesti väsynyt. Mieli vikonlopussa.

Kevät on edennyt niin nopeasti, että hiukan pelottaa. Kasvit lähtevät kasvuun ja tuleeko sitten vielä takatalvi? Toivottavasti ei. Viikonlopun matkat tuntuivat jotenkin epätodellisilta - tuntui, että ei vielä voi olla kesä. Nythän on vasta toukokuun alku!

Kaikki myöhäisemmät kevätkukkijat kukkivat nyt. Narsissit, scillat, ensimmäiset tulppaanit, kevätkaihonkukka, kevätvuohenjuuri... Laukat työntävät jo nuppuja. Jääkö alkukesälle mitään?

Mutta mistä pihaan on ilmestynyt kerrottu valkovuokko?

Viikonloppuun mahtui aika paljon fyysistä työtä. Perustin kaksi uutta penkkiä, raakkasin monivuotista rikoista vanhempaa penkkiä, kastelin ja hoisin kevätkasvatuksia. Kastelin syksyllä ja keväällä kylmälavoihin istutettuja siemenkylvöjä. En malttanut lopettaa, kun oli aikaa ja ilmat suosivat. Lykkäsin nurmikon leikkaamista - se odottaa ensi kerralla. Ei silti, nurmikolla kukki sininen keto-orvokki. Ei sitä voi leikata ennen kuin se on siementänyt....

Nyt pitää viikko levätä, jotta ensi viikonloppuna jaksaa...

Kaupungissa

2008-04-23T21:28:00.002+02:00

Tasoitusta
Originally uploaded by hthb.fi

Remontti on tehty ja muutto on viikonloppuna. Takana pian aika raskas kausi. Kevät on edistynyt ja odotan taas pääseväni maalle katsomaan, mikä kaikki siellä kasvaa.

Puolisoni tajusi puutarhasta jotain viimeksi maalla käydessämme. Puutarhanhoito ja kasvien istutus on ollut pitkälti minun juttuni, mutta viimeksi näin hänet usein kurkistelemassa penkkeihin ja takaisin kaupunkiin ajellessamme hän sanoikin, että on jännittävää nähdä, mikä kaikki viime kesän istutuksista nousee.

Niin se onkin. Penkkien perustaminen, siementen kylväminen ja taimien istuttaminen on mahtavaa puuhaa. Mutta on vielä hienompaa nähdä itse kasvattamansa perenna nousemassa toiseen kevääseensä maasta, vahvempana kuin edellisenä vuonna. Täynnä lupausta vieläkin runsaammasta kukinnasta. Kasvin ei tarvitse olla erityisen erikoinen - vain se, että sen on on itse vaalinut taimeksi asti ja istuttanut itse kaivamaansa penkkiin, tekee tästä niin palkitsevan kokemuksen.

Niille kevään airueille voi siis kumarrella penkin reunoilta ja sydän villiintyen ihmetellä, että kasvaa se. Se kasvaa!

Kiireiset kimalaiset

2008-04-20T21:05:00.001+02:00

Puschkinia scilloides var. libanotica
Originally uploaded by hthb.fi

Teemme remppaa, muutto kuun vaihteessa... kiirettä pitää ja kevät etenee. Mutta mieli hyvä (jos ei armotonta väsymystä lasketa). Tsemppiä ja ottakaa rauhallisesti!

Lämmin kevätsade

2008-04-06T21:40:00.002+02:00

Lämmin sade viikonlopuna sai esiin sipulikasvit ja perennat. Tästä eteenpäin kevät vain paranee. Joka päivä jotain uutta työntyy esiin ja joku kasvi alkaa kukkia. Tässä kuvakavalkadi viikonlopulta.

Aloitetaan sipulikasveista:

Missä ennen oli yksi... nämä tulppaanit ovat jakautuneet:

Ja tietysti perennat... ukonhattu:

Vuorikaunokki:

Idänunikot:

Kirjoukonhattu:

Palavarakkaus:

Kevätvuohenjuuri:

Syysleimu:

Myskimalva:

Siperianunikko:

Mehitähdet on aina vaan yhtä kauniita:

Ja se viikonlopun suurin yllätys - lähimetsässä kasvaa näsiää!

Viikko talvilomaan! :D

Keväinen puutarhuri puhkuu onnea

2008-04-02T17:45:00.002+02:00

Puutarhurin on helppo olla onnellinen keväällä. Kuka on levännyt talvella, kuka sisällä kasvatellut mitä pystyy, mutta kaikilla on sama mieli rinta-alassa; kasvukausi on kynnyksellä. Maaliskuun ja huhtikuun vaihteessa alkaa olla jo kova kiire. Kevään esikasvatukset pitäisi olla jo pitkällä pitkää esikasvatusta vaativien kasvien kohdalla. Toisaalta pitää malttaa mieltänsä - joitakin kasveja ei kannata vielä kylvää.

Kevät on vuodenajoista paras. Talvi on takana, syksy kauimpana ja ihana tuleva lupauksia täynnä oleva kesä edessä. Kevään valo on aivan erityinen: ilman viileys ja kuulaus antaa sille oman värin. Perennapenkkejä siivotessa voi inventoida mitä kaikkea maasta on nousemassa ja saa yllättyä iloisesti kerta toisensa jälkeen. Aivan kuin joukko vanhoja ystäviä tulisi käymään pitkästä aikaa. Kumarrella saa suuntaan ja toiseen; Päivää neiti Unikko! Päivää rouva Narsissi! Päivää herra Ukonhattu!

Keväällä voi kaivaa maata ja huumaantua keväisen mullan tuoksusta. Uusia penkkejä perustetaan ja juuririkat on helppo seuloa mullan joukosta. Innokas puutarhuri voi kyllä vielä huhtikuun alussakin osua maan alla lymyävään routaan.

Kevään kasvu on vielä matalaa, mutta mullan alla kiehuu. Ei enää pitkästi kun kaikki vihreä versoo, myös ystävämme rikkaruohot.

Keväthaiku

2008-03-20T20:04:00.000+02:00

lunta sataa taas
lumikellokin peittyy
kylvöt sisällä

Kevät on nurkan takana

2008-03-19T18:35:00.001+02:00

DSC05663
Originally uploaded by hthb.fi

Kävimme eilen pikavisiitillä maalla. Oli seesteistä. Juuri sellaista että kevät odottaa nurkan takana. Soundtrack koostui tinttien lauluista ja tikkojen rummutussarjoista.

Käpytikka ajoi tintit pois talipallolta ja hakkasi talista isoja paloja jotka kävi sitten maasta ahmimassa. Yksinäinen valkohäntäkauris seisoskeli illalla hölmistyneen näköisenä tontin reunan metsikössä. Mitä nuo nyt täällä tekee, eikös nyt ole arki, se varmaan mietti.

Villitulppaanit

2008-03-16T22:46:00.001+02:00

Villitulppaanit
Originally uploaded by hthb.fi

Kävimme mökillä. Ruukutin Ranskasta tulleet pionin ja päiväliljojen juurakot. Yöllä oli satanut lunta, mutta puista näki, että on ollut lämmintä jo pitempään. Puiden silmut pullistuvat ja sipulikasvit työntyvät esiin joka puolelta. Kuvasin tähän kuvaan talon viereeni istuttamiani villitulppaanien piippoja. Pääsiäisenä vietämme pitkän viikonlopun maalla joten toivotaan kaunista säätä!

Dendrobium kingianum

2008-03-15T20:30:00.003+02:00

Dendrobium kingianum
Originally uploaded by hthb.fi

Toinen uusi orkideahankinta

Paphiopedilum 'Prins Paphiopedilum'

2008-03-15T20:30:00.001+02:00

Paphiopedilum 'Prins Paphiopedilum'
Originally uploaded by hthb.fi

Uusi orkideahankinta

Kevättä odotellessa

2008-03-09T22:03:00.001+02:00

Narsissit
Originally uploaded by hthb.fi

Tässä kaikille lukijoille narsisseja ja sylillinen kärsivällisyyttä! Kevät tulee ennen kuin huomaattekaan! :)

Maaliskuun ensimmäinen

2008-03-04T19:49:00.001+02:00

Maaliskuun ensimmäinen
Originally uploaded by hthb.fi

Kevät tulee ja maa on valkeampi kuin koko talvena kertaakaan. Ehdin peitellä torpan ympäriltä nousevat idänunikot ja tulppaanin lehdet vähällä lumella kun alkoi sataa runsaasti lunta. Aamulla torpan ympäristö oli puhtaan valkeana; lumen alla vielä jo pehmentymään alkanut melkein kelirikkoontunut maa.

Mutta parempi näin; hiukkasen kylmää niskaan ja kasvit muistavat, että vielä on kovin varhainen kevät. Vielä ei ole aika alkaa kukkimaan ja kasvamaan.

Mutta vajaan kuukauden päästä jo voisi olla lumikellojen aika.

Keskitalvi

2008-02-17T17:56:00.001+02:00

DSC05334
Originally uploaded by hthb.fi

Talvi on kuin vieras joka ei ole paikalla, mutta on kuitenkin. Penkki on tyhjä, lumen peittämä - ei tuossa ketään voi olla. Kun kevät ja kesä on vahvaa läsnäoloa ja syksy siitä luopumista, keskitalvi on kuin venähtäneillä vieraisilla olisi se hiukan omalaatuinen sukulainen joka ei suuremmin seurustele, nyhjää vain vierashuoneessa. Lähtisi jo pois, että saisi tässä taas alkaa elää omaa elämäänsä ajattelee talon väki.

Ohjeita peuroille

2008-02-08T22:36:00.001+02:00

Thank you for staying on the path
Originally uploaded by Tom Coates

Ehkä tämä auttaa.... mistähän näitä kylttejä saisi... ;)

Talvinen luonto

2008-02-06T19:43:00.001+02:00

Metsäkastikka (Calamagrostis arundinaceae)
Originally uploaded by hthb.fi

Nyt on virallisesti keskitalvi. Lunta on tuskin nimeksi ja ilma on kovin lauha. Mutta kevät kutittelee jo mielessä- ja mikä ettei, voihan tässä ihailla talvista luontoa. Metsäkastikka on kaunis kesällä vihreinä turppaina ja kaunis talvella talven törröttäjänä. Jotenkin ylväästi ne tuossa hennossa tuulen vireessä oikoilevat jäseniään. "Levitkää siemenet, sulaa vielä maa, kevät kun tulee, kasvu voittaa."

Flow

2008-02-01T08:49:00.001+02:00

Klorofyllin keskusteluissa nousi esiin käsite nimeltä flow ja erityisesti se, kokeeko puutarhaahoitava sitä. Kyllä, voin kertoa, että kokee.

Itse asiassa käsitteeseen tutustuminen oli varsin hyödyllistä; tajusin mitä minulle tapahtuu kun tallustelen tiluksillamme ja ajan taju katoaa. Oikeastaan tähän asti joka kerta kun olemme olleet maalla, olen kokenut puhtaita flow-tilanteita. Kun saavumme maalle, pakollisten tavaroiden roudaamisen jälkeen suoritan yleensä "tarkastuskierroksen" - kierrän kaikki penkit ja istutukset ja tarkistan tilanteen; mikä on itänyt, mikä on kasvanut, kukkiiko joku. En tiedä kauanko siinä menee, mutta aina kauemmin kuin olen ymmärtänyt. Siementen läpikäynti, kylväminen multaan, taimien istuttaminen, parhaimmillaan jopa rento kitkeminen, ruohonleikkuu... kaikki tilanteissa joissa ajan- ja ympäristöntaju unohtuu, mieli rentoutuu...

Flow on puhdistava ja eheyttävä kokemus. Ihmiselle tekee hyvää olla vailla itsekritiikkiä, nauttia tehtävästä joka palkitsee välittömästi ja ehdottomasti. Samankaltaiseen kokemukseen pyritään monin keinoin; joku juo alkoholia, yksi juoksee maratonia, joku käyttää huumeita; kaikissa on kai pohjimmiltaan sama tarkoitus - kokea yksi hetki puhdasta onnea, ilman itsesyytöksiä tai negatiivisia tuntemuksia. Puutarhanhoito on poikkeava siinä, että kasvit ovat positiivinen vastapari; ne eivät kysele, aseta vaatimuksia eivätkä moralisoi. Puutarhanhoito ei ole suoritus eikä hämärrä tajuntaa. Se antaa perspektiiviä ymmärtää itseään, osana luontoa, ja kun omin käsin ja omin voimin kääntää maata, kokee oman rajallisuutensa, mutta palkitsevasti; niinä hetkinä on hyvä olla.

Keskitalven aurinko

2008-01-20T21:47:00.001+02:00

Sun
Originally uploaded by hthb.fi

Tänään torpalla ahkeroimme risusavottaamme, jonka uskon jatkuvan koko kevään ja kesänkin. Mutta mikä uskomattoman kaunis ilma - pari astetta lämmintä ja auringonpaistetta. Ulkona oli siis oltava koko päivä nauttimassa tuosta.

Ja kun kerran maa oli sula, istuttelin lisää siemeniä maahan. Hurjaa ajatella, mitä sieltä keväällä nousekaan, jos edes osa lajeista ja siemenpaljoudesta itää. Itämisprosenttihan on matala, eikö niin?

Kun kävelin pihan poikki ja aurinko paistoi kirkkaasti silmiin ja lämmitti takkiani, muistin kesän. Suurempaa onnea ei ole kuin nousta aamulla kauniiseen kesäpäivään, laittaa kengät jalkaan ja kävellä ulos nauttimaan lämpimästä kesäaamusta. Ulkovaatteita ei tarvitse. Silloin voi tuntea itsensä vapaaksi kaikista maailman murheista.

Kaksi kokonaista ja yksi puolikas

2008-01-13T17:43:00.000+02:00

Ah, mikä harmaata keskitalven viikkoa piristävä pikavisiitti maalle! Lähdimme aamulla aikaisin ja ajoimme melkein yksin tiellä muutamaa varhaista rekkaa lukuun ottamatta. Kaikki taitavat nukkua talviunta.

Maalla oli +1.5 astetta, lumet sulaneet mutta pienen vesitihkun muuttuminen rännäksi voi lupailla pakastuvaa. Ilma oli raikas. Aika kova tuuli, mutta loistava työntekoilma. Jatkoimme puunhakkuun siivoilua. Metsuri oli vienyt jo suurimman osan rungoista ja aloitin siivoamista paraatipaikoilta lipputangon vierestä. Sainkin parin tunnin työllä muutaman kymmenen neliötä paksummat oksat siivottua ja pinottua, oksat toiseen kasaan ja maan haravoitua risuista. Posket tulivat punaisiksi ja mieli hyväksi - rentouttavampaa ja monipuolisempaa liikuntaa on vaikea kuvitella.

Uudet hiirenloukut ovat menestys. Vintin kolmesta loukusta kaikissa oli saalis. Ensimmäisessä oli hiiri - puoliksi syöty - ja kahdessa muussa lihava koskematon pallokorva. Tästä vedin johtopäätöksen, että tuota ensimmäistä hiiriparkaa pureskelleet olivat saaneet ansionsa mukaan, mutta puolisoni vakuutti, että hiiriä kyllä riittää... niin tai näin, se on kolme hiirtä vähemmän vintillä!

Katselin ulkona, miten istutukset voivat. Viimeksi käydessämme maalla suojasin perennapenkkejä havuilla ja nyt suojasäällä kurkistelin alle tarkistaakseni tilanteen. Viime kesänä kasvatetuissa salkoruusun ruusukkeissa oli kaikissa pari vihreää lehteä. Parissa muussa penkissä pari sipulikasvia työnsi vartta esiin. Peittelin niitä mullalla ja lehdillä. Kurkistin myös kasvihuoneessa talvehtivien mehitähtien vointia ja ne näyttivän oikein hyvältä - pelkäsin niiden kärsineen liiasta kosteudesta mikä alunperin oli syy siirtää ne kasvihuoneeseen, mutta ainakin toistaiseksi tilanne näytti oikein hyvältä. Laventeli on edelleen hengissä! :O

Viime kesänä aloitetun kivikkopuutarhan yläreunasta on nyt koivut kaadettu pois. Mullan kaivuu siis jatkuu ensikin kesänä. Omissa haaveissani on kyllä sellaisen pienen sepelillä salaojitetun rinteen rakentaminen. Siihen olisi hienoa saada levisioita. Valkoisen ja magentan levisian siemenet on jo hankittu.

Päivän varsinainen hyvä työ oli puiden kaadossa maahan tippuneen linnunpöntön puhdistus ja uudelleen kiinnitys. Joku lintu oli kyllä jo metsurin maahan pystyyn nostaman pöntön talvipesäkseen varannut sllä sellainen sirkutus alkoi kuulua kun siirsin pöntön puuhun. Hyvitykseksi järkyttyneelle tintille täytimme talipalloautomaatin täyteen uutta ravitsevaa talia.

Kun ajoimme kotiin auringon laskiessa selkämme takana, aurinko värjäsi pilvien reunoja ja puiden latvoja oranssillaan. Tuntui jotenkin ylelliseltä ajaa kohti kaupunkia hyvin mielin, hyötyliikkuneena ja onnellisena rauhasta ja puhtaudesta jota olimme nauttineet torpalla. Joinakin päivinä elämä vain tuntuu niin hyvältä.

Haastettu

2008-01-07T18:23:00.000+02:00

Laura haastoi minut vastaamaan blogissaan olevaan kyselyyn:

Tässä haaste:
a) Luettele 5 kasvia joita tahtoisit kasvattaa puutarhassasi
b) 5 puutarhasi suosikki-ihanuutta

a) Tässä siis viisi ensi kesän toivekasvia:
1) Punajuuri 'Bull's Blood' - koristekasviksi
2) Englantilainen pelargoni 'Lord Bute'
3) Isovaleunikko Meconopsis grandis
4) Kanadanhemlokki Tsuga canadensis
5) Tuurenpihlaja Sorbus 'Dodong'

b) Ja tässä viisi jo puutarhassa kasvavaa ihanuutta

1) Tuliunikko

2) Punahatut - tässä valkoinen

3) Laukat, tässä jättilaukka

4) Unikot - tässä 'May Queen'

5) Ritarinkannukset - tässä yksi jo kasvava - siemeniä on paaa-aaa-aaljon kylvettynä:

Pakko mainita vielä yksi - valkoinen myskimalva....

Haastan Majan ja Oakleyf:n kertomaan nykyisistä ja tulevista haavekasveista! Ja tietysti kaikki muutkin tätä blogia seuraavat. :)

Toinen vuosi alkaa

2008-01-06T20:52:00.000+02:00

Toinen vuosi torpallamme on alkanut ja vuosi on vaihtunut. Kuinka sopivaa oli, että viikonloppu torpalla kului pikkupakkasessa nauttien upeasta auringonpaisteesta. Tähän vuoden aikaan päivä on lyhyt ja aurinko paistaa matalalta, mutta kuinka makealta se tuntuikaan pilvistäkin pilvisemmän joulukuun jälkeen.

Pakkanen merkitsi myös sateiden pehmittämien teiden ja maiden kovettumista, mikä on hyvä uutinen puunkaatoprojektillemme. Metsuri ahkeroi tontilla koko päivän ja me siinä sivussa keräilimme risuja ja kannoimme meille jääviä ohuempia rankoja. Metsuri vie puunrungot, mutta pelkkiä paksuja oksia on niin paljon, että uudesta koivuhalosta ei tule pulaa. Olemme kyllä onnistuneet luomaan tällä tavoin taas itsellemme melkoisen savotan; risua ja oksaa on nyt joka paikka täynnänsä.

Projektin tarkoitus on avartaa tonttia ja antaa meille kunnon näköala tontin etelä- ja luoteispuolella sijaitsevalle pellolle ja sen takiselle mäelle. Alatontilla on myös pari komeaa tammen alkua ja tammethan vaativat kunnolla tilaa ja valoa ympärilleen kehittyäkseen komeiksi puiksi. Odotan innolla kevättä, jotta näen miten puiden harvennus vaikuttaa tontin valoisuuteen ja pienilmastoon.

Yksi lupaava prospekti on yläreuna viime kesänä aloitetusta kivikkopuutarhasta, josta nyt kaadettiin neljä koivua; pääsemme kaivamaan lisää kalliota esiin ja laajentamaan siihen kivikkopuutarhaa. Olen miettinyt pienen sepelillä salaojitetun kummun rakentamista - paikkaa siis erilaisille talvikosteudelle aroille kivikkokasveille kuten levisioille.

Katselin kivikkopuutarhaa talven valossa. On suorastaan ällistyttävää miten hienosti erilaiset mehitähdet pärjäävät melkein puhtaalla kivellä, ilman suojaa ja -6 asteen pakkasessa.

Nyt kun maanpinta oli jäätynyt, oli myös hyvä kattaa perennapenkkejä havuilla. Oikea talvi on tulossa. Tänään sunnuntaina lähtiessämme alkoi sataa hiljakselleen lunta. Yksi suuri muutos, joka puutarhan kautta minulle on tapahtunut on lumen arvostus. Perennan kasvattajalle lumi on ystävä ja täällä etelässä erityisen arvostettu sellainen.

Nyt saa lumi ja jää peittää kaiken. Istutukset, syyskylvöt ja kaikki kukkasipulit. Purommekin jäätyy. Kaiken tuon hiljaisen, jäisen kuoren alla on tiiviisti pakattua elämää odottamassa kevättä ja lämpöä.

Ja talvellakin jäisen kuorensa alla puro jatkaa kulkuaan:

Juhlaväsymystä

2007-12-31T16:28:00.001+02:00

Galanthus
Originally uploaded by hthb.fi

Alan odottaa jo paluuta arkeen.... juhlaväsymys vaivaa... nyt pieni parin kuukauden talvi ja sitten maaliskuun alussa jo tämä.

Lahjat on jaettu ja....

2007-12-25T17:05:00.001+02:00

Detail
Originally uploaded by hthb.fi

...perheeseen on saatu uusi jäsen, Eero Aarnion Double Bubble -lamppu. Joulupukki osui kyllä hyvin oikeaan tämän kanssa; kyseinen lamppu on ollut minulle pitkäaikainen haave.

Joulu jatkuu vielä, mutta nyt siirrymme kaupunkijuhlinnasta maalle; huomenna olisi tarkoitus ryhtyä siivoamaan puun raivauksen jälkiä viimeviikkoisen metsurin käynnin jäljiltä. Meiltä lähtee tontilta kohtuullinen kasa suuria koivuja, joten maassa lojuu varmasti melkoinen määrä oksia ja risuja pätkittäväksi ja pois korjattavaksi. Koivun oksista saa mainiota saunapuuta. Raporttia seuraa kunhan palaamme.

Joulu lähestyy

2007-12-20T20:45:00.001+02:00

Amaryllis
Originally uploaded by hthb.fi

niin... pian se on täällä.... ja kauan kaivattu joululoma....

Vuoden pimeimmät päivät

2007-12-19T21:20:00.001+02:00

Helleborus Niger
Originally uploaded by hthb.fi

Ajatellaan positiivisesti - tämän pimeämmäksi se ei enää mene. Kohta päivä alkaa taas pidentyä!

Joulusuunnitelmia

2007-12-18T22:26:00.001+02:00

Joulutähti
Originally uploaded by hthb.fi

Joulu lähestyy. Viimeisistä työpäivistä yritetään selvitä kunnialla. Koko tiimini kehityskeskustelut. Ensi vuonna siirtyminen uusiin tehtäviin. Tammikuu tulee olemaan varmasti todella kiireinen vanhasta tiimistä huolehtiessa ja aloittaessa uutta rakentamaan. Mutta mieli on hyvä - siirtyminen hyvin mielenkiintoisiin tehtäviin ja ehdottomasti näköalapaikalle. Koen itseni hyvin etuoikeutetuksi.

Mutta sitä ennen joulu. Olemme kahden jouluaaton. Joulupäivän juhlimme kaupungissa anopin kanssa. Sitten ehkä jo Tapanina maalle. Tarkoitus on vain olla. Siivoilla ja saunoa. Rauhoittua. Olla niin rauhassa että pelkkä mökkihöperyys ajaa taas kaupunkiin. Sitten voimme ottaa vastaan uuden vuoden.

Miten olisi lehtopuutarha

2007-12-15T23:50:00.000+02:00

Yhden tonttimme erityispiirteistä muodostavat sen kostean rehevät painanteet. Tontin poikki kulkee puro ja sen ympärillä kaunis metsä täynnä pihtoja, haapaa ja saniaisia. Ympäröivä puusto siivilöi kaiken valon, mutta paikka ei ole kuitenkaan pimeä. Maa on multavaa ja humuspitoista. Saveakin löytyy joten helteelläkin kosteutta riittää.

Tällainen ympäristö antaa loistavan mahdollisuuden rakentaa pienen lehtopuutarhan ja valita sinne juuri näihin olohin sopivia woodlands-kasveja. Sain eräältä ystävältäni iloisen joulupaketin täynnä erilaisia siemeniä näihin olosuhteisiin. Kävimme torpalla tänään ja kylvin niistä jo osan. Luvassa on ainakin erilaisia ängelmiä (Thalictrum), punakonnanmarjaa, iiriksiä puron varteen, akileijaa, esikoita ja varjoliljoja. Puuvartisista pitää vielä tutkia valkoimaa, mutta rhododenromeita on jo istutettu. Hemlokit voisivat sopia marjakuusten ja pihtojen seuraksi.

Löytyisiköhän saniaisista uusia mielenkiintoisia lajeja...

Pakko saada hypertufa!

2007-12-02T18:43:00.001+02:00

hypertufa pot with boxwood
Originally uploaded by becorama

Aina joskus joku idea jää päähän pyörimään niin, että se pikkuhiljaa voimistuu kunnes aivan kuin tyhjästä päähän materialisoituu ajatus: tämä idea on pakko toteuttaa!

Olen lukenut puutarhakirjoista jo vuosi sitten turvebetoniruukuista ja ajatellut, että sellaisen haluan tehdä ensi kesänä. Turvebetoni, tai kansainvälisemmin hypertufa, on sekoitus hiekkaa, turvetta ja betonia. Noiden ainesten suhteita muuttamalla materiaalin saa muistuttamaan hyvin erilaisia kivilaatuja.

Aineen etu on tietysti täydellinen muotoiltavuus. Kuivuttuaan hypertufa näyttää kiveltä, muta sen voi valaa juuri sellaiseen muotoon kuin itse haluaa. Siihen voi myös upottaa esimerkiksi pieniä kiviä antamaan pintarakennetta. Materiaali säilyttää pehmeytensä joten se rapautuu vuosien myötä ja se myös sammaloituu pikkuhiljaa (erityisesti jos sen valelee piimällä).

Alunperin hypertufan ovat keksineet kivikkokasvea viljelevät puutarha-harrastajat jotka tarvitsivat halvan korvikkeen vanhoille kivisille juottokaukaloille, joita on vaikea saada. Materiaali on myös kevyempää kuin kivi, joten sen etuna on myös liikuteltavuus.

Jotain kuvaa siitä, millainen hypertufa on mielessäni saa esimerkiksi oheisesta kuvasta.

Kylväjän setti

2007-12-01T23:24:00.001+02:00

Kylväjän setti
Originally uploaded by hthb.fi

Lisää kylvöjä on tehty... maa oli jo usein paikoin niin jäässä, ettei kaivaminen onnistunut, mutta liiterin takaa rinteestä löytyi vielä sula multava kohta johon sain tehtyä neljä kylvövakoa. Kylvetyt kasvit ovat:
- Kesäkullero
- Doorianvillakko
- Purppuratulikukka
- Lehtoukonhattu 'Ivorine'
- Amerikanvuokko
- Purppurapunalatva
- Rantakukka
- Iiris-sekoitus
- Nauhus-sekoitus
- Hosta-sekoitus

Kesän haikailua

2007-12-01T23:21:00.001+02:00

Myskimalva 'Alba'
Originally uploaded by hthb.fi

Katselen kesän kuvia ja haikailen lämmön ja kaiken sen kauneuden perään. Talvella kaiken näkee jotenkin toisin silmin; valkoisen myskimalvan lähes aristokraattinen kauneus avautui vasta nyt, tästä kuvasta. Kesällä se jäi jotenkin värikkäämpien kasvien varjoon.

Thom Kha Gai -keitto

2007-11-24T16:33:00.001+02:00

thom kha gai keitto
Originally uploaded by hthb.fi

Syysflunssien torjuntaan itämaiset mausteet - sitruunaruoholta, galangalta ja limetiltä maistuva kookosmaitoon keitetty kanakeitto on poikaa tähän vuodenaikaan.

Miltassia Royal Robe Diplomat

2007-11-22T19:10:00.001+02:00

Miltassia Royal Robe Diplomat
Originally uploaded by hthb.fi

Miltassia jaksoin heikossa valossa kasvattaa vain kaksi kukkaa. Mutta kauniita kukkia ne ovatkin!

Talvi saa tulla

2007-11-11T17:52:00.000+02:00

Näkisittepä ilmeeni! Puolisoni ottamassa kuvassa silmäni loistavat ja käteni syyhyävät päästä kylvämään käsissä olevia siemenpusseja. Minusta on harvoin otettu yhtä onnellista valokuvaa, mutta tämä päivä olikin aivan erityisen onnistunut.

Heräsimme jo seitsemältä aamulla sillä halusimme ehtiä hoitamaan mökillä tehtävät asiat valoisan aikaan ja vielä ajamaan takaisin kaupunkiin ennen kuin tulee liian pimeä. Helsingissä ilma oli kostea ja asvaltit märkiä. Mökille ajaessamme tiet kuivuivat ja odotimme jo auringonpaisteista päivää, mutta melkein perillä synkkääkin synkempi pilvi piiskasi räntää päällemme. Pellot ovat veden vallassa ja olimme hiukan epävarmoja tiemme kunnosta, mutta onneksi pääsimme perille ilman ongelmia.

Ilma selkeytyi kuitenkin riittävästi, ja valtaosan päivää satoi vain pientä kuivahkoa räntää harvakseltaan. Päivän ohjelmaan kuului sisätöitä jotka puolisoni hoiti mukaamme lähteneen ystävämme kanssa. Minun ohjelmani oli ulkona - tarkoitus oli kylvää joukko perennoja, jotta ne saisivat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Tein kylvöt kahteen paikkaan, hyötykasvimaalle rakennettuun lavaan ja liiterin eteen kuivaan hiekkaiseen paikkaan, josta on puupinon poistuttua vapautunut hyvää hiekkaista multaa. Tuollaista paikkaa ei voi jättää käyttämättä hyväksi!

Menetelmä oli yksinkertainen: tein lavaan ja maahan kylvöurat, merkitsin ne kepein, kylvin ja peitin siemenet ja merkitsin lajit puutarhamuistikirjaani kartoiksi. Kirjan sivut likaantuivat multaisista käsistä ja kostuivat räntähiutaleista, mutta tuo patina vain lisää kirjan uskottavuutta.

Lava rakennettiin viime kesänä. Mullaksi siihen käytettiin kaikkien kesäistutusten ruukkujen mullat ja päälle kerros kylvömultaa. Lava on entisen hyötykasvimaan päällä ja maa tuolla hyötykasvimaalla on savensekaista ja kosteutta pidättävää. Luultavaa onkin, että tämä lava sopisi parhaiten hiukan kosteammista oloista pitäville perennoille. Aurinko paistaa koivujen ylimpien oksien läpi siivilöityen, joten lämpöä riittää, mutta paahteen ei pitäisi liiallista puolivarjon kasveillekaan.

Lavalle kylvin seuraavat kasvit:

Liiterin edusta on kesäisin kuiva ja yksi tontin kuumimmista paikoista. Siinä on hiekansekainen syvä multakerros ja liika vesi pääsee valumaan liiterin takaa alkavaan lehtomaiseen matalampaan alueeseen. Loistava paikka kylvää siis kasveja jotka pitävät auringosta, lämmöstä ja veden läpäisevästä maasta.

Liiterin edustalle kylvin seuraavat kasvit:

Paikan hyvyydestä kertoo laventeli, jonka siirsin pois pellosta kesän jälkeen, jotta se ei mätänisi syyssateissa. Uudessa paikassaan se kasvaa terhakan näköisenä - toivotaan että talvehtiminen onnistuu.

Kaiken kaikkiaan kylvin noin 50 eri lajia ja lajiketta, useat noista erilaisia sekoituksia. Tästä urakasta jäi hyvä mieli ja tunne, että talven sopii nyt tulla. Toivotaan, että ilmat eivät pysy liian lämpiminä jotta siemenet eivät intoudu kasvuun liian aikaisin.

Miehekästä vai ei?

2007-11-09T22:18:00.000+02:00

Näin miehenä kun harrastaa puutarhanhoitoa, tulee joskus miettineeksi, onkohan tämä nyt oikein "miehekäs" harrastus. Yleensä en kyllä suuremmin asiaa murehdi, mutta törmäsin tähän hauskaan kirjoitukseen eräässä ruotsalaisessa puutarhablogissa, Rhododendron och Magnolia - manligt eller kvinnligt? Kirjoittaja luettelee stereotypioita joiden mukaan puutarhan kasvivalikoimasta voi päätellä, onko puutarhan pitäjä nainen vai mies. Miehet istuttavat puita ja pensaita, naiset pastellinsävyissä kukkivia kasveja. Ja että miehet kasvattavat naisia useammin rhododendromeita ja magnolioita. Kirjoittaja jatkaa toteamalla, että naiset nykypäivinä eivät enää toteuta tällaisia stereotypioita ja että itse asiassa rhodot ja magnoliat kuuluvat hänen mielikasveihinsa.

On sinänsä mielenkiintoista, että perinteisesti puutarhanhoitoa on pidetty naisten harrastuksena (jos lukee puutarhalehtiä tai katsoo television puutarhaohjelmia, on helppo havaita niiden tukevan tätä käsitystä), mutta esim Englannissa puutarhanhoito on hyvinkin yleinen miesten harrastus. Suomessakin puutarhanhoito on alkanut yleistyä miesten keskuudessa - siitä on hyvä esimerkki kasvava chili-harrastus. Mikäs sen miehekkäämpää kuin kasvattaa infernaalisen tulisia chilipalkoja. Myös puuvartisia ovat miehet kasvatelleet jo pitemmän aikaa.

Mutta ajat muuttuvat. Kävimme syksyllä erään puutarhaliikkeen alea katselemassa ja näin siellä pariskunnan pienessä kinassa - "sinähän lupasit että olemme täällä vain puoli tuntia!" vaimo huusi miehelle joka lasittunut ilme kasvoillaan tutki ties kuinka monetta kasvilavaa.

Syyskylvöihin

2007-11-09T12:23:00.000+02:00

Viikonloppuna pitäisi päästä tekemään syyskylvöjä - eli kylvämään kylmäkäsittelyä vaativia perennoja kesällä rakentamaamme lavaan. Odotan innolla jo nyt... :)

Tästä taiteilijasta kuulemme vielä!

2007-11-04T16:29:00.001+02:00

Tässä työssä taiteilija kuvaa nykyelämän dualistisuutta juxtapositioimalla kaksi peruselementtiä, mustan ja valkean, lattean ja täyteisen, kaksiulotteisen ja kolmiulotteisen. Teoksen viimeistelemätön tekniikka viittaa voimakkaaseen ja nopeasti syntyneeseen intuitiiviseen konseptiin, oivallukseen, ja haluun pureutua asioiden ytimeen. Teoksen muotokielessä on ironisia viittauksia suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen vähäeleisyyteen ja eniten kopioituihin muotoihin. On kuin taiteilija kysyisi, ollako suuri suomalainen muotoilija vai ollako suuri tiennäyttäjä ja tehdä jotain normeja rikkovaa? Maljakon avoimena ammottava suu jättää kysymyksen avoimeksi.

Hezzo Toettaerstroem, Hälssingin Sanomat 1981 ;)

Pohjoisen valo

2007-11-04T15:37:00.000+02:00

Kävin viikonloppuna tapaamassa vanhempiani pohjoisessa. Emme tapaa niin usein kuin haluaisin, mutta välimatka on pitkä ja minulla on nykyään oma elämäni täällä etelässä ja heillä siellä pohjoisessa. Ei ole vielä kovin monta vuotta siitä kun muutin, mutta tällä kertaa tunsin jo tulevani vieraaseen kaupunkiin - vaikka tunnen kaikki kulmat kuin omat taskuni kaikkea näkemääni leimasi outo vieraus, kuin olisin katsonut maisemia televisiosta tai kuvista. Kaupunki kehittyy ja maisemat muuttuvat. Mutta ei mennyt kovin kauan kun aloin taas puhua paikallista murretta ja vieraantuminen kaikkosi.

Kummipoikani alkaa olla armeijaanmenoiässä ja se tuntuu todella oudolta. Lapset kasvavat ja yhtäkkiä he ovatkin aikuisia. Heillä on oma elämä, omat murheet ja toiveet. Kun vielä asuin kotona kummipoikani, joka on veljeni lapsi, vietti paljon aikaa meillä. Etelään muuttoni jälkeen olemme tavanneet vähemmän ja nyt kun juttelimme tajusin, että hän on kasvanut tässä välissä isoksi. Tietysti syitä ja tekosyitä löytyy miksi en pitänyt säännöllisemmin yhteyttä, mutta minulle tuli syyllinen ja hiukan surullinen olo. Myös vanhempani vanhenevat vääjäämättömästi. He molemmat ovat pienistä vaivoistaan huolimatta kuitenkin hyvässä kunnossa ikäisikseen, mutta heidän asenteessaan elämään on tapahtunut selvä muutos. Elämää eletään päivä kerrallaan.

Kävimme isäni kotitilalla. Pienellä mökillä, jota kohti kaupungin asutus kasvaa kilometri kilometriltä mutta ei aivan vielä yllä perille. Sekin maisema muuttuu, eikä ole enää se hiekkateinen idylli kuin joskus lapsuuden kesinä. Vanhempani asuvat siellä kesäisin, ja pitävät yllä rakennuksia sen verran, että sisällä voi asua ja saunassa peseytyä. He kasvattelevat juurikkaita ja perunaa, joka kasvaa loistavasti hiekkamaassa. Äiti kasvattaa joitakin koristekasveja, isä hakkaa puita ja leikkaa nurmikot. Jotakin tehdään, mutta suurimmaksi osaksi paikkojen annetaan olla.

Näin marraskuisena päivänä pohjoisen auringon valo tulee jo matalalta eikä valaise enää niin kirkkaasti. Eilinen oli kuitenkin kaunis päivä, ensimmäinen oikea pakkaspäivä pitkän märän syksyn jälkeen:

Tilalla kasvaa joitakin eri lähteistä saatuja kasveja - mitään varsinaista koristepuutarhaa ei ole, mutta sellaisen puute sopii tilan henkeen. Kasveja on istutettu soveliaisiin kohtiin. Kuivuneet ruskoliljan varet vasten hilseillyttä ladon seinää ovat oudolla tavalla kauniita:

Talven viimeinen orvokki on jo jäässä, mutta kaunis, ja kuiskaa, kevät tulee taas:

Genus Loci

2007-10-29T16:00:00.000+02:00

Olemme olleet nyt vuoden torppamme onnellisia omistajia. Ostimme paikan vanhalta pariskunnalta, jotka olivat omalla työllään pitäneet vanhaa hirsitorppaa hienossa kunnossa ja rakentaneet sen ympärille kauniin ja luonnonläheisen puutarhan. Kun saavuimme torpalle ensimmäisen kerran harmaana lokakuun päivänä, paikka onnistui silti vaikuttamaan syvästi sille ominaisella luonteella; puhdasta ilmaa, hiljaisuutta ja riisuttua vähäeleisyyttä.

Muistan miten maistelin ilmaa - se ei maistunut saasteilta vaan viileän puhtaalta, hiukan pihkalta - ja kuuntelin melun puutetta - äänettömyyden rikkova korpin rääkyntä vain korosti kaiken hiljaisuutta. Oli syksy ja luonto oli jo valmistautumassa talveen. Tuuli humisi latvoissa. Aurinko alkoi laskea ja palokärki teki sille ominaisen viimeisen kaartelun vihellyksineen ennen iltaa. Minut täytti vahva tunne siitä, että olin jossakin.

Torpallemme ajetaan pitkää mutkittelevaa tietä ja talomme on viimeinen tien päässä. Edelliseen taloon on puoli kilometriä ja torppaa ympäröi suuri pelto yhdeltä suunnalta ja metsä kolmelta suunnalta. Tonttia halkoo suon kuivausoja, joka on niin vanha, että se on maisemoitunut metsää halkovaksi puroksi. Yksi tonttimme erityispiirteistä on sen maaston elävyys; saunamme sijaitsee tontin yhdessä kärjessä pienen kumpareen päässä, talomme toisessa päässä ja tontille ajetaan kolmannesta nurkasta matalalta niin, että tontille saavuttaessa tontin piha aukeaa kokonaisuudessaan eteen.

Tontti on myös sen verran suuri, että sen sisällä on hyvin monenlaista maisemaa, on suuri piha nurmikenttineen ja istutuksineen, on alatontin tuore niitty jaloine lehtipuineen, torpan ja saunakukkulan välinen kostea painanne täynnä saniaisia ja paksurunkoisia pihtoja, sekä kuiva ylätontti, rinne etelään täynnä heinää ja lehtipuita. Tontin reunoilta aukeaa näkymiä ympäristön alaville maisemille, peltoa, suota ja metsää. Lähin talo kurkistelee kaukaisten puiden takaa, mutta ei ketään lähellä häiritsemässä yksin oloa.

Paitsi eläimet. Kaikista helpoiten huomattavia ovat linnut; keväällä ja alkukesällä meteli muodostaa suuren kontrastin loppuvuoden hiljaisuuteen. Kun Juhannuksen jälkeen lintujen laulu vaimenee, ilman täyttää hetkeksi alakulo siitä, että kesä on kohta ohi. Mutta se on vain hetkellinen tämän vastakohdan tuottama harha. Ja ympäri vuoden kuulemme eläimiä, oravia lähimetsässä, palokärki, korpit ja pöllöt pikkumetsikön puissa, hirven rykinää viereiseltä suolta ja kurkien ruostuneita torvia. Kurjet ovat puoli vuotta yksi äänekkäimmistä eläimistä täällä, aina huhtikuulta syyskuun loppuun.

Sitten ovat kaikki äänettömät eläimet, mäyrä, supikoira, kettu, jänikset, sammakot, sisiliskot ja vaskitsa joka asuu talon kivijalassa. Ja valkohäntäpeurat. Nuo riivatun sulokkaat hyppelehtijät jotka tallovat kaikki penkit ja maistelevat paloja mistä haluavat.

Mutta kaikki nuo yhdessä muodostavat sen paikan hengen johon ihastuin välittömästi. Talo on rakennettu keskelle villiä metsää ja ei ole niin, että eläimet tunkeutuvat meidän tontillemme vaan niin, että me olemme tunkeutuneet niiden tontille. Ei sillä, etteivätkö tallatut taimet ja katkotut oksat vaivaisi minua. On vain niin, että eläimet ja tämä paikka on antanut minulle mahdollisuuden tulla sinne heidän vieraakseen. Täällä vielä luonto määrittää olemisen rajat, ja se on tämän paikan tärkein ominaispiirre.

Kun tulimme käymään torpalla toista kertaa, oli satanut juuri lunta ja kaikki paikat olivat puhtaan valkeina lumivaipassa. Ajoimme hitaasti tietä kun huomasimme peuran tien vieressä. Pysähdyimme ja peura katsoi meitä pitkästyneesti. Kun huomasimme, ettei se aikonut pinkoa pakoon, kaivoin kameran laukusta ja otin siitä kuvan. Kun kuva oli otettu, peura katosi metsään. Minulle tuli tunne, että peura oli meidät tarkastanut ja tuumannut, "hyvä on, vai tuollaisia, no kyllä te kelpaatte".

Kivikkopuutarhan luonti

2007-10-24T17:42:00.000+02:00

Talvella on hyvä käydä läpi viime kesän valokuvia ja miettiä mitä tuli tehtyä ja mitä voisi ensi kesänä tehdä. Yksi viime kesän hauska projekti oli kivikkopuutarhan aloittaminen. Tässä tarina sen perustamisesta:

Olemme puolisoni kanssa kovasti innostuneita saamaan kivikkopuutarhan pihaamme. Pihasta löytyi pieni paljaan kallion kohta joka houkutteli yrittämään vaikka olikin aluksi aika umpeenkasvanut. Prosessi lähti käyntiin kauniiden kivien kokoamisesta tontilta:

Pahimmat sammaleet on nyt harjattu pois ja kivikon laidalle on istutettu kivikkokasveja. Lintujen juottolakin on saanut väistyä.

Sitten homma räjähtää - eihän tämä tila riitä mihinkään! ;) Nurmikkoa aletaan kuoria pois ja paljastaa lisää kaunista kiveä:

Kivikkokasveille täytyy tehdä hyvin läpäisevä multa. Hiekkaa kannetaan metsästä kaatuneen puun juurakon paikalta kottikärrykaupalla. Samalla löytyy lisää kauniita kiviä.

Pian päästäänkin kokeilemaan lopullisia istutuspaikkoja ruukuissa olevien taimien kanssa:

Taimet ovat suurehkoja mutta käytämme myös yksivuotisia kasveja täyttämään koloja.

Parin viikon päästä osa kasveista kukkii jo kauniisti...

...ja ensi kesänä nurmikkoa lähtee vielä lisää.

Varsin onnistunut viikonloppu

2007-10-21T19:33:00.000+02:00

Huh.... kuudensadan sipulin istuttaminen kävi työstä! Mutta mikä viikonloppu! Lauantaiaamu valkeni viileänä pikkupakkasessa kun lähdimme ajamaan mökille. Tarkoitus oli siistiä paikkoja ennen talvea ja istuttaa loput sipulit ennen kuin maa jäätyy. Maan pinta oli kuurassa, mutta maa ei ollut vielä jäätynyt joten istuttaminen kävi joutuisasti. Ja nyt kun mennään yli tuhannen tänä syksynä istutetun sipulin, rutiinia on kertynyt melkoisesti.

Vinkkinä voin sanoa, että unohtakaa kaikki sipulilapiot tai -istuttajat. Normaali teräväkärkinen kaivuulapio on paras työkalu. Istutus käy kuin leikki näin: nurmikosta rajataan halutun muotoinen alue. Jos haluat sipulien päälle nurmikkoa, leikkaa alue pienemmiksi paloiksi ikään kuin se olisi mosaiikkia ja kaiva palat ylös kääntäen ne nurmipuoli alas istutuksen viereen. Tuolla tavalla syvyys tulee melkein itsestään sopivaksi esim tulppaaneille ja narsisseille. Sipulit kuoppaan, nurmenpalat käännetään takaisin oikein päin ja alkuperäisiin kohtiin sipulien päälle ja paloista varissut multa haravoidaan istutuksen päälle ja mahdollisiin rakoihin.Huomaa, etät mikäli istutat pikkusipuleita, älä kaiva lapiolla aivan niin syvälle.

Niinpä sitten istuttelin lauantaipäivän sipuleita. Illalla saunoimme tuttavapariskunnan kanssa ja istuimme iltaa pelaten jotain torpan vintiltä löytynyttä Trivial Pursuitin 80-luvun painosta. Oudon vanhat kysymykset olivat hauskoja.

Toinen tutuistamme viihdytti meitä muuten varsin omaperäisellä tavalla; hän on mestariviheltäjä ja sai mustarastaan suorastaan kiehumaan kiukusta "laulullaan". Hän vihelsi myös varpuspöllöllemme, joka saapui kuuntelemaan kilpailijaansa mutta menetti sitten mielenkiintonsa. Mikä lie vieraspaikkakuntalainen, ajatteli varmaan pöllö. Mietimme myös, voisimmeko saada vesimyyräkantaa kuriin rakentamalla pönttöjä. Pöllöthän ovat tarkkoja pöntöistään, mutta Birdlife Finlandin sivuilla on tarkat ohjeet eri pöntöistä.

Sunnuntaina oli toinen upea ja aurinkoinen päivä, tällä kertaa jo pari astetta plussalla. Tarkoitus oli siistiä kukka penkkejä ja kaivaa daalian juurakot maasta. Aloitin daalioista ja nostin ne sisälle kuivumaan viileään eteiseen sanomalehden päälle. Tyhjäksi jääneeseen penkkiin sijoitin muutamia kesän kylvöjen viimeisiä purkkeja valeistutukseen. Siistin myös pelargonioita torpan sisällä talvea vasten:

Tässä talvisia tunnelmia suununtaiaamulta ennen kuin aurinko on kääntynyt pihalle:

Nyt odotan jo kunnollista talvea, hyvillä mielin ja tietäen, että sitä seuraa kevät.

Kaipaan kesää

2007-10-19T21:47:00.000+02:00

Tarvitseeko selittää miksi? :)

(Viimeinen kuva on Oulun Ainolan puistosta)

Hitaasti etenee syys

2007-10-16T21:33:00.000+02:00

Syysmasennus vaivaa... akuuttia lohtua luvassa, menemme viikonloppuna maalle istuttamaan tilaamani 600 sipulia (kaikki -80%). Siinä on terapiaa kerrakseen...

Blog Action Day - Ympäristö

2007-10-15T08:09:00.000+02:00

Tänään lokakuun 15 on maailmanlaajuinen Blog Action Day, jolloin bloggaajat ympäri maailman kirjoittavat yhdestä tärkeästä ja kaikkia koskettavasta asiasta - ympäristöstämme. Jokainen bloggaaja kirjoittaa aiheesta omalla tavallaan ja omasta näkökulmastaan. Minun osuuteni tähän aiheeseen on tässä:

Olen miettinyt koko päivän, mitä kirjoittaisin ympäristöstä. Se on vaikeaa, koska aihe kuin aihe tuntuu päässäni jotenkin teennäiseltä. Ja nekin aiheet, jotka ovat ehkä syvällisiä, eivät ole aitoja minulle. En murehdi ympäristön tilaa mitenkään jatkuvasti.

On kaksi syytä, miksi ympäristön tila ei ole minulle niin suuri murhe. Ensimmäinen niistä on se, että koen olevani vain 'tavallinen kansalainen' joka yrittää tulla toimeen, raapia elantonsa kasaan. Päivät ovat kiireisiä ja kun iltaan tai viikonloppuun pääsee, lähimpänä on tarve rentoutua. Ei murehtia asioista.

Puolustaudun itselleni sillä, että elän kuitenkin kohtuullisen luontoystävällisesti. Pyrin välttämään turhaa lentomatkustamista ja autokin on tullut hankittua vasta viime vuonna. Ja kuljen edelleen töihin julkisilla. Onhan nyt kai paljonkin ihmisiä, jotka elävät paljon luonnonvaroja tuhlaavammin kuin minä? Enkö minä saa kuluttaa mitään?

Luulen kyllä, että tulevat sukupolvet eivät anna kellekään meistä armoa. Kun ilmasto on muuttunut epävakaaksi, kun tulvat ja kuivuudet piinaavat ihmisiä, ja kun kokonaiset kansakunnat rynnivät yli valtionrajojen pakoon mahdottomia elinoloja, ei paljon lohduta, että tämä joku yksilö silloin kulutti 5% vähemmän kuin jokainen keskimäärin. Sekin oli liikaa.

On kuitenkin toinenkin syy murheettomuuteeni. Olen pohjimmiltani kehitysoptimisti ja uskon, että kun taloudellisesti on pakko, ihminen pystyy. Pystymme kehittämään saasteettomammat energiamuodot ja ympäristölle kestettävämmän elämäntyylin. Ei auta että yksi yksilö siellä ja toinen täällä muuttaa elintapojaan; meidän kaikkien kuuluu se tehdä. Ja se voidaan tehdä pelkästään lisäämällä kaikkien tietoisuutta ympäristön tilasta. Ja muuttamalla arvomme sellaisiksi, että ympäristön huomioonottava politiikka ja talous ei ole pelkästään välttämättömyys vaan toiminnan lähtökohta. Tuolloin aikaa, jolloin vihreämpää ajattelua pidettiin kehityksen vastakohtana tullaan katsomaan kummeksien.

Minä istutan puita tulevaisuudelle. Olen hyvin utelias näkemään millaiseen maailmaan ne kasvavat.

:)

2007-10-12T21:49:00.000+02:00

Web 2.0 henkinen hiirenloukku

2007-10-10T14:07:00.000+02:00

Hiiristä voi pian päästä eroon elegantisti nykytekniikalla! Tämä elektroninen hiiriansa houkuttelee hiiren sisäänsä keinotekoisella ruuan hajulla, sulkee luukun ja tukehduttaa hiiren hiilidioksidilla. Kun hiiri on saatu kiinni, punainen merkkivalo syyttyy ja laite lähettää langattoman huoltopyynnön laitetta valmistavalle firmalle. Ja kaikki tämä sormenkaan koskematta itse hiireen! ;)

Lokakuun usva

2007-10-07T19:13:00.000+02:00

Varttitunti ennen auringonlaskua, päivä on ollut poikkeuksellisen lämmin,mutta kylmä yöilma nousee läheiseltä pellolta. Riennän katsomaan:

Miksi siis?

2007-10-07T19:03:00.000+02:00

Huoks. Kun olin toipunut kauriiden tuhojen tarkastamisesta (ne eivät rajoittuneet edellä mainittuihin), näin jo jotain kaunistakin.

Kaikkia auringonkukkia ei ole katkottu:

Syyskrookukset olivat nousseet pintaan ja alkoivat viikonlopun auringonpaisteessa kukkimaan:

Auringontähti tuntuu olevan täysin kauriinkestävä kasvi:

Uusi väri oli noussut esiin loistoesikoiden joukosta:

Lopuksi vielä kesän kaunein samettikukka - itse siemenestä kasvattamani:

Tai ehkä yksi kuva vielä - pelargonit kukkivat kuin talvea ei olisikaan:

Kauris vs Ihminen

2007-10-07T18:54:00.000+02:00

Kasvikirjan mukaan kauris ei yleensä kajoa kirsikkapuuhun.

Kuvittelisin, että maksaruohon ravintoarvo on mitätön verrattuna läheisen pellon tuoreeseen ruohoon:

Tätä rudbeckiaa kasvatin hartaudella koko kesän. Iloitsin jo viikko sitten, että ehdin nähdä sen kukkivan:

Ukonhatun siemenkodat olivat viittä vaille valmiit.

Tästä piti kasvaa kaunis auringonkukka:

Kamera ei osaa tarkentaa kuunliljaan koska siltä puuttuvat lehdet.

Kaiken muun kestin, mutta tämä oli liikaa.

Syksy saa

2007-09-30T20:55:00.000+02:00

Kävimme torpalla tänään päivän pikavierailulla. Päivä oli uskomaton. Kun ajoimme oli vielä pilvistä, mutta kuten puolisoni ennusti, puolilta päivin alkoi paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta. Lämpö nousi +19 asteeseen varjossa. Neitoperhoset lentelivät.

Kasvit, jotka jo aiemmin olivat menneet lepoon, ovat alkaneet taas kasvaa. Vuorikaunokki kukki kaunisti:

Jos mehiläiset ja ampiaiset puuttuivat alkukesällä, nyt niitä pörräsi joka kukassa. Olen harvoin nähnyt niin paljon ampiaisia kuin tänään. Niitä pörräsi myös myrkkyliljoissa jotka olivat nousseet nyt kukkaan. Syyskrookukset olivat vasta pieni piippo mullan pinnassa, mutta ehkä näemme niiden kukkivan jo ensi viikonloppuna.

Myös ritarinkannus oli ampiaisten mieleen:

Loistoesikot kukkivat toista tai kolmatta kertaansa tälle kesälle - kukkien väri on niin intensiivinen, että kameran kenno ei kykene toistamaan sitä kunnolla:

Tonttimme rajoittuu metsään kolmesta suunnasta. Yhteen suuntaan tulee suuri pelto, johon kaikki lähiseutujen kurjen tuntuvat kerääntyvän. Puolisoni hiipi lähelle ottamaan niistä kuvaa, mutta valppaina otuksina ne olivat kaikki pian ilmassa:

Näimme myös suuremman kurkiauran lentävän tontin yli, jossa oli toistasataa lintua. Auraa on hauska seurata - linnut pitävät jatkuvaa yhteyttä toisiinsa törähtelemällä. Teimme myös toisen lintuhavainnon - ajaessamme kohti torppaa, suuri haukka istui puun latvassa ajotien varressa. Kyseessä oli ilmeisesti nuori kanahaukka.

Upea päivä.

Kuinka puutarhahömppä olet?

2007-09-27T19:31:00.001+02:00

Diagnosoi itsesi - vielä ei ole liian myöhäistä... ;)

Aste 0 - Puutarha-agnostikko
Sinulla ei ole puutarhaa tai jos on, et viljele sitä. Saatat leikata nurmikkoa ja jopa hoitaa pensasaitaa, mutta sinulle puutarha on yksi hoidettava asia muiden ohella. Et ole koskaan ostanut sipuleita kuin ruuan laittoon ja siemeniä rairuohoon. Huonekasvisi, jos niitä on ylipäänsä, ovat marketin alelaarista ostettu. Et suunnittele seuraavaa kasvukautta.

Aste 1 - Harrastelija
Sinulla on puutarha, jota viljelet. Saatat kasvattaa kesällä perunoita ja porkkanoita. Ostat joka syksy ehkä pari tulppaanin sipulia. Olet saanut ystävältäsi jonkun perennan taimen, mutta et tiedä kasvista muuta kuin, että sen kukat ovat keltaiset. Taimiostoksia teet halpakaupoista ja ostat tarjoustuotteita, pääasiassa tuijia ja ehkä jopa pionin. Istutat ne kuitenkin vääriin paikkoihin ja joudut uusimaan istutuksiasi parin vuoden välein. Maalis-huhtikuussa heräät kevääseen, kun kauppoihin ilmestyvät kasvien siemenet.

Aste 2 - Orastava puutarhahömppä
Sinulla on puutarha ja se on sinulle Tärkeä Paikka. Olet kokeillut jo monenlaisten hyötykasvien lajikkeiden viljelyä ja kompostisi on sinulle ylpeydenaihe. Puutarhassasi kasvaa sipulikasvien luonnonlajeja, pari kärhöä ja kasvatat perennoja sujuvasti siemenistä. Kotisi kärsii keväällä, kun hoidat siementaimiasi ja kesällä perhe saa hakea sinut illalla nukkumaan pihalta möyrimästä multakasojen kimpusta. Alat nähdä unia puutarhoista ja suunnittelet jo kesällä jo seuraavan kesän puutarhatöitä ja istutuksia.

Aste 3 - Merkittävästi Puutarhahömpähtänyt
Puutarha on sinun ja sinä olet puutarhan. Olet sujuva vaativienkin kasvien viljelijä ja pelkästään perennojen lajikemääräsi ylittää 500. Sinulla on kolme kompostia, joista kukin on eri vaiheessa. Kun kevät koittaa, lapsesi saavat kiireisimpinä päivinä etsiä ruokansa itse jääkaapista, kun sinä istut tietokoneen ääressä ja tilaat lisää siemeniä. Jääkapista ei kylläkään löydy ruokaa, koska se on täynnä purkkeja joissa on siemeniä kylmäkäsittelyssä. Sinulla on mielipide siitä, mikä kaupan taimimullista on kelvollista. Olet siirtynyt jo ajat sitten ympärivuotiseen puutarhan kasvatukseen; kesän kasvukausi on vain yksi sivujuonne koko vuoden ympäri ajoittuvassa puutarhaintoilussa. Puolisosi on alkanut tehdä sarkastisia sivuhuomautuksia.

Aste 4 - Multaa korvien välissä
Pelottavaa. Onko elämässäsi mitään muuta kuin puutarhanhoito ja miksi töissä pitää käydä? Sinun siemenkokoelmassasi on enemmän siemeniä, kuin ehdit kylvää, lajikemäärääsi et pysty enää laskemaan ja olet luonut kosteikon keskelle kuivaa kangasta tai kuivan kankaan keskelle kosteikkoa. Keväällä kylvät siemeniä niin paljon, että perheen olohuone on poissa käytöstä kolme kuukautta eivätkä lapsesi enää kutsu ystäviään kylään. Puolisosi ei enää huomauttele sinulle - pahimmassa tapauksessa olet saanut häneenkin tartutettua intosi. Huonekasvisi ovat jo ajat sitten kuolleet hoidon puutteeseen - nehän vievät taimuruukuilta arvokasta ikkunatilaa. Matkustat 500km saadaksesi uuden pioninjuurakon. Olet poistanut jo puolet viisi vuotta sitten istutetuista perennoista koska ne kasvavat liikaa -haluat kasveja joissa on haastetta. Olet saavuttanut puutarahömppyyden ylimmän asteen!

Muista kertoa äänestämällä, mihin luokkaan sijoitut!

Mihin kaikkia siemeniä tarvitaan?

2007-09-24T18:11:00.001+02:00

Lava
Originally uploaded by hthb.fi

Esimerkiksi tähän - lavaan jonka kaivamme toivottavasti ensi viikonloppuna maahan. Koko vastaa hyvää amerikkalaista King Size sänkyä.

Lisää iloa siemenistä

2007-09-24T17:41:00.000+02:00

Joyseedsin tilaus saapui. Perennansiemenlista päivitetty.

Siemenholismia

2007-09-23T11:56:00.000+02:00

Viikonloppu kun emme mene mökille - loistava tilaisuus suunnitella puutarhaa! Päätin aloittaa inventoimalla siemenkokoelmaani. Tämä luettelo sisältää siis eri puutarhakaupoista tilatut perennojen ja yksivuotisten koristekukkien siemenet. Päätin jättää ulos listalta eri siemenvaihdoista ja ketjukirjeistä kerätyt siemenet, sillä niiden lajikepuhtaus ei ole aina taattu sekä omasta puutarhasta kerätyt siemenet jotta listasta ei tulisi liian pitkä. Mainitsen siemenkaupan kullekin lajikkeelle siltä varalta että joku lajike kiinnostaa lukijaa erityisesti. Luettelosta saa kuvaa siitä, millaisesta puutarhasta haaveilen, vaikka lajikemäärä on varmasti näin aloittelijalle mahdoton... Mutta niinhän se on, että jos haaveilee pienesti, saa pieniä tuloksia. :)

Perennat Laji Lajike Lähde

Achillea ptarmica Koreakärsämö 'Pearl' --
Aconitum septentrionale Lehtoukonhattu 'Ivorine' Impecta
Alcea rosea ficifolia Salkoruusu monivuot Impecta
Anemone multifida Amerikanvuokko 'Annabelle Rubra' Impecta
Antennaria hybrida Kissankäpälä Hybrids mixed Impecta
Anthericum liliago Hietalilja Impecta
Aquilegia canadensis Kanadanakileija Impecta
Aquilegia clematiflora Akileija Plant World
Aquilegia clematiflora Klematisakileija Secret Seeds
Aquilegia fragrans Tuoksuakileija Secret Seeds
Aquilegia skinneri Meksikonakileija 'Tequila Sunrise' Siemen
Aquilegia vulgaris Lehtoakileija 'Black' Joyseeds
Aquilegia vulgaris Lehtoakileija 'Nora Barlow' Impecta/T&M
Aquilegia vulgaris var. stellata Akileija 'Fire Wheel' Secret Seeds
Aquilegia yeabeana Japaninakileija Secret Seeds
Aquilegia hybrids mix 'Cottage Garden' sekoitus Secret Seeds
Arabis caucasica Kaukasianpitkäpalko Impecta
Armeria maritima Laukkaneilikka 'Laucheana' Impecta
Astrantia major Tähtiputki 'Hadspen Blood' Joyseeds
Campanula glomerata Peurankello 'Alba' Impecta
Campanula persicifolia Kurjenkello 'Alba' Impecta
Centranthus ruber Punavirma Impecta
Clematis alpina Alppikärhö Impecta
Clematis integrifolia Kellokärhö T&M
Clematis sibirica Alppikärhö Impecta
Clematis tangutica Kiinankärhö Hyötykasviyhdistys
Clematis tangutica Kiinankärhö 'Radar Love' Impecta
Clematis vitalba Saksankärhö --
Clematis viticella Viinikärhö Impecta
Clematis x hybrid Kiinankärhö 'Helios' Korpikangas
Delphinium cultorum elatum Tarharitarinkannus 'Percival' Impecta
Delphinium Gant Pacific Tarharitarinkannus 'Black Knight' Joyseeds
Delphinium tatsienense Kääpiöritarinkannus 'Sky Lights' Impecta
Dianthus gratianopolitanus Vuorineilikka 'Grandiflorus' Impecta
Digitalis purpurea Sormustinkukka 'Alba' T&M
Eryngium alpinum alppipiikkiputki Helle
Festuca cinerea Sininata --
Geranium Macrorrhizum Tuoksukurjenpolvi Secret 'Czakor' Seeds
Geranium pratense Kyläkurjenpolvi 'Purple Haze' T&M
Geranium sanguineum Verikurjenpolvi 'Vision Violet' Impecta
Geum chiloense Punakellukka 'Red Dragon' Joyseeds
Helenium autumnale Syyshohdekukka 'Sunshine hybrid' T&M
Helenium autumnale Syyshohdekukka 'New Hybrids' Impecta
Helenium hoopeesii Koreahohdekukka Impecta
Heliopsis Scabra Päivänsilmä 'Giant Double Hybrids' T&M
Iris Siberica Siperiankurjenmiekka 'New hybrids' Impecta
Leucanthemum vulgare Päivänkakkara Suomen niittysiemen
Lychnis coronaria Harmaakäenkukka 'Hutchinson's Cream' Joyseeds
Lythrum salicaria Rantakukka 'Rosy Gem' Impecta
Lythrum salicaria Rantakukka --
Malva moschata Myskimalva 'Mystic Merlin' T&M
Malva moschata Myskimalva Hyötykasviyhdistys
Malva moschata Myskimalva 'Snow White' T&M
Meconopsis betonicifolia Sinivaleunikko 'Alba' Secret Seeds
Papaver orientale Idänunikko 'Brilliant' Impecta
Papaver orientale Idänunikko 'Beauty of Livermere' Chiltern
Papaver pilosum Spicatum Joyseeds
Primula denticulata Palloesikko Impecta
Primula denticulata Palloesikko 'Alba' Joyseeds
Primula florindae Kesäesikko --
Primula florindae Kesäesikko 'Keilour' Impecta
Primula japonica Japaninesikko 'Miller's Crimson' Joyseeds
Primula vialii Tähkäesikko 'Orchid Primrose' Impecta
Rudbeckia fulgida Loistopäivänhattu 'Goldstrum' T&M
Rudbeckia fulgida var. sullivantii Sadepäivänhattu --
Rudbeckia purpurea Kaunopunhattu 'Magnus' Joyseeds
Sempervivum hybrida Kattomehitähti Hybrids Impecta
Silene laciniata tarhakohokki 'Jack Flash' T&M
Verbascum hybridum Ukontulikukka 'Banana Custard' Joyseeds
Verbascum phoenicum Purppuratulikukka --
Verbascum olympicum Jättitulikukka --
Verbena bonariensis Jättiverbena 'Buenos Aires' Joyseeds
Veronica austriaca subsp. teucrium Loistotädyke --
Veronicastrum virginicum Virginiantädyke 'Alba - Culver's Root' Joyseeds
Viscaria vulgaris Mäkitervakko --

1-v koristek Laji Lajike Kauppa

Calendula officinalis nana Kehäkukka 'Citrus cocktail' T&M
Chrysanthemum carinatum Polar star Exotic
Consolida ajacis Tarhakukonkannus 'Kingsize Scarlet' T&M
Consolida ajacis Tarhakukonkannus 'Gentian Blue' T&M
Daalia Unwin's Dwarf Nelson
Daalia Heirloom Border Species T&M
Daalia Fantasia Impecta
Daalia Cactus hybrids mixed T&M
Eschscholzia californica Tuliunikko 'Dalli' Nelson
Eschscholzia californica Tuliunikko 'Summer Sorbet' T&M
Malope trifida Maloppi 'White Queen' Impecta
Nicotiana sylvestris Narsissitupakka Hyötykasviyhdistys
Papaver paeonifl Pioniunikko 'Oasis' Joyseeds
Papaver paeonifl Pioniunikko 'Venus' Joyseeds
Papaver paeonifl Pioniunikko 'Black Peony' Nelson
Papaver croceum Siperianunikko 'Garden Gnome' Impecta
Papaver nudicaule Siperianunikko 'Hazy Days' T&M
Rudbeckia amplexicaulis Huom! Dracopis amplexicaulis T&M
Rudbeckia occidentalis Green wizard T&M
Viola hybrida Orvokki 'Sorbet – Yesterday, ...' T&M

Tämä ei ole vaihdokkilista, mutta jos lukija saa nyt aivan valtavan himon johonkin noista perennoista, ehdotuksia vaihdoista voi laittaa kommentteihin. En takaa suostumista, mutta hyvään vaihtoon voin suostuakin... ;)

PS. Päivitetty kahdesti (löysin lisää siemeniä...)